Melartinin op. 185 Siuntion kirkossa to 7.6.2018 klo 19 alkuperäisversiona

Torstaina 7.6.2018 klo 19 on Siuntion kirkossa tarjolla konsertti, jossa kuullaan Erkki Melartinin maaliskuussa 1936 säveltämän käyrätorvikvarteton op. 185 alkuperäinen versio maailman kantaesityksenä. Teoksen esittävät Jouni Suuronen, Pasi Pihlaja, Tommi Hyytinen ja Timo Ronkainen. Lisätietoja Lauluakatemian konserteista löytyy akatemian verkkosivuilta.

Kvartettoa ei ole aikaisemmin kuultu aivan säveltäjän tarkoittamassa muodossa (soiva B-duuri, nuotissa F-duuri), koska Holger Fransman muokkasi sitä 1936, 1960-luvulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavaksi mm. muuttamalla sävellajin soivaan C-duuriin. Nyt on Johanna Eränkö toimittanut Melartinin käsikirjoituksesta esityslaitoksen, joka Siuntion kirkossa siis kuullaan.

Teoksen ainoan levytyksen (Maestro del corno, JASE0024, p1995) liiteaineistossa on tuntemattoman kirjoittajan todennäköisesti Holger Fransmanilta peräisin oleva kertomus sävellykset synnystä: “Syksyllä 1936 Melartin tavatessaan Fransmanin valitti, että käyrätorvia saa kuulla radiossa aikaisempaa harvemmin. Fransman syytti materiaalin puutetta ja arveli Melartinin voivan auttaa asiassa. Yllättäen tämä ryhtyikin toimeen ja tuloksena oli ’Pieni kvartetto 4 käyrätorvelle’, jonka Fransmanin kokoama kaksinkertainen kvartetti esitti radiossa säveltäjän syntymäpäivänä 7.2.1937. Melartin kuunteli esityksen sairasvuoteellaan ja kuoli viikkoa myöhemmin 14.2.1937. Säveltäjän sisar toi professori Fransmanille vainajan kuolinvuoteeltaan lähettämät kiitokset esityksestä.”

Tämä sinänsä viehättävä kertomus ei kaikilta osiltaan sovi yhteen tunnettujen tosiasioiden kanssa. Käsikirjoitusaineiston päiväyksistä ja ensiesityksen ajankohdasta tiedetään, että Melartin sävelsi kvarteton jo keväällä 1936, ei vasta syksyllä. Mitään dokumentteja siitä, että kyseessä olisi ollut Fransmanin tilaus, ei ole löytynyt, mutta toki hän on voinut pyynnön henkilökohtaisesti esittää.  Radion esitys ei myöskään ollut ensimmäinen julkinen esitys, joskaan konservatorion kevätnäyte ei tietenkään tavoittanut kovin suuria ihmisjoukkoja. Fransmanin on kuitenkin täytynyt tietää keväisestä esityksestä, koska soittajat olivat hänen omia oppilaitaan. Todennäköisesti myös Melartin on tästä ensiesityksestä kuullut, vaikka ei enää ollutkaan oppilaitoksen rehtori. (Lähde: Heikki Poroila: Erkki Melartinin teosluettelo 2016).

Erkki Melartin -seura ry:n rekisteriseloste

EU:n tietosuoja-asetuksen velvoittama ilmoitus (rekisteriseloste) Erkki Melartin -seura ry:n jäsenille 24.5.2018

Erkki Melartin -seura ry:n jäsenet liitetään kahteen yksinkertaiseen tietokantaan. Seuran sihteeri pitää yllä Word-muotoista jäsenluetteloa, jossa on jäsenen nimi, postitusosoite sekä tieto vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta. Seuran jäsensihteeri pitää yllä myös sähköistä postituslistaa, johon liitetään jokainen uusi jäsen, jolla on sähköpostiosoite. Sähköpostilistalla on jäsenestä vain nimi ja sähköpostiosoite. Jäsen, joka ei ole antanut seuralle toimivaa sähköpostiosoitetta, on mukana vain jäsenluettelossa.

Erkki Melartin -seura ei luovuta tai myy jäsenistön yhteystietoja ulkopuolisille tahoille. Osoitetietoja käytetään vain seuran tiedotuksessa ja jäsenmaksujen keräämisessä. Erkki Melartin -seura ei julkaise mitään jäsenistöön liittyviä tietoja verkkosivuillaan (http://erkkimelartin.fi/em/).

Jos haluat jatkossakin saada Erkki Melartin -seuran tiedotteet sähköisesti, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et halua saada Erkki Melartin -seuran tiedotteita postituslistan kautta, ilmoita siitä jäsensihteerille (heikki.poroila@gmail.com). Muista myös ilmoittaa muuttunut yhteystietosi.

Pro Musica Säätiön tunnustuspalkinto Heikki Poroilalle

Tamperelainen Pro Musica Säätiö on 12.5.2018 jakanut viisi tunnustuspalkintoa taidemusiikin hyväksi tehdystä työstä. Tänä vuonna palkinnon saivat huilutaiteilija Petri Alanko, laulutaiteilija Jorma Hynninen,  oboetaiteilija Päivi Kärkäs, säveltäjä Tapio Nevanlinna ja musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila, joka on myös Erkki Melartin -seuran sihteeri ja taloudenhoitaja.

Poroila sai palkinnon musiikkitiedon perustutkimuksen hyväksi tekemästään työstä. Hän on koonnut ja julkaissut mm. kolmen suomalaisen säveltäjän teosluettelot: Oskar Merikanto (1994, uudistettu laitos tulossa 2018), Selim Palmgren (2014) ja Erkki Melartin (2016). Vuonna 1991 Poroila julkaisi ensimmäisen suomenkielisen Wolfgang Amadeus Mozartin koko sävellystuotannon esittelevän oppaan Mozartin sävellykset. Myös siitä on lähivuosina tulossa uudistettu laitos.

Godbitar ur Melartins digra sångproduktion – Melartin-levylle hyvä arvio Hufvudstadsbladetissa

Toimittaja Anna Pulkkis on esitellyt marraskuussa ilmestyneen levymme Erkki Melartin: Songs to Swedish texts Hufvudstadsbladetissa 6.2.2018. Koko tekstin lukeminen edellyttää rekisteröitymistä, mutta siinä ei mene kauan ja se on maksutonta.

Arviossaan Pulkkis mainostaa seuramme aktiivisuutta ja muistuttaa, että levyllä on vain pieni osa Melartinin ruotsinkielisestä laulutuotannosta: “Melartins livsverk vårdas av det synnerligen aktiva Melartinsällskapet. Sällskapet står bakom den nya skivan som innehåller Melartins sånger till svenska texter, 22 stycken som dock utgör bara en bråkdel av det totala antalet som är över 200. De flesta är inspelade för första gången.”

Myös levyn taiteilijat saavat kehuja: “Hedvig Pauligs ädelt klangfulla sopranröst kommer till sin rätt, och Ilmo Ranta spelar med all önskvärd klarhet och inlevelse.

Muistutamme mahdollisuudesta ostaa tämä hieno levy Melartin-seuran kautta edulliseen hintaan 15 euroa. Tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Erkki Melartin: Songs to Swedish Texts

Brittiäinen levy-yhtiö Toccata Classics on vastikään julkaissut CD-levyllisen Erkki Melartinin ruotsinkielisiin teksteihin tekemiä yksinlauluja. Songs to Swedish Texts tarjoaa 22 laulua, joista useimmat ovat maailman ensilevytyksiä. Solistina levyllä toimii Hedvig Paulig, säestäjinä Ilmo Ranta piano ja Jan Söderblom viulu, muutamassa laulussa. Levyn asiantuntevista taustateksteistä vastaavat Tuire Ranta-Meyer ja Jani Kyllönen. Kaikki laulutekstit löytyvät liitteestä alkukielisinä sekä David Hackstonin englanniksi kääntäminä versioina.

Levy on Erkki Melartin -seura ry:n tuotantoa ja siihen on saatu taloudellista tukea seuraavilta: Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturförbunden ja Musiikin edistämiskeskus MES.

Levyn voi hankkia edullisesti seuran kautta hintaan 15 euroa + postimaksut. TIlaukset sähköpostitse osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Melartin äänessä vuonna 1935!

Erkki Melartin -seura on saanut haltuunsa harvinaisen äänityksen vuodelta 1935. Ruotsinkielisessä ohjelmassa En rundvandring i Konservatoriet haastattelija Nils-Eric Fougstedt haastattelee Helsingin konservatorion henkilökuntaa 20.5.1935. Vastaamassa ovat konservatorion johtaja Erkki Melartin, urkujensoiton opettaja Elis Mårtenson ja pianonsoiton opettaja Ilmari Hannikainen.

Melartinin pianonsoitosta ei ole säilynyt yhtään näytettä, mutta nyt siis voimme kuulla ainakin hänen ääntään 82 vuoden takaa. Kiitokset menevät nimimerkille “Joulupukki”, joka tämän aarteen seuran käyttöön lähetti.

  

Traumgesicht hurmasi Tampereella!

Kapellimestari Hannu Lintu vieraili pe 27.10.2017 Tampereella ohjelmalla, joka sisälsi myös Melartinin orkesteriteoksen Traumgesicht, op. 70.  Näin Aamulehden Harri Hautala arviossaan, jonka otsikkona on “Melartin heräsi ruususen unesta”: “Melartinin Traumgesicht oli konsertin ‘löytö’. Se on niin lumoavasti soivaa ja dramaturgisesti mukaansa tempaavaa musiikkia, että kappaleen jääminen unohduksiin vuosikymmeniksi on katsottava skandaalimaiseksi laiminlyönniksi.” Myös orkesteri onnistui tehtävässään: “Filharmonialle Melartinin romanttinen ja leiskuva runollisuus oli ehkä läheisempää soitettavaa kuin [Magnus Lindbergin] Ferian vaikeammin hahmottuva juhlavuus.”

Kuten olemme jo aiemmin kertoneet, Hannu Lintu tuo Traumgesichtin jälleen myös pääkaupunkiseudun asukkaiden kuultavaksi perjantaina 24.11.2017 Helsingin Musiikkitalossa, kun Muusikkojen liitto viettää 100-vuotisjuhliaan.

Melartin-terveisiä Heinäveden musiikkipäiviltä 28.−27.6.2017

Heinäveden musiikkipäivillä vietettiin kesäkuun lopussa suomalaisen musiikin juhlaa. Jo toisen kerran Erkki Melartinin musiikki sai näkyvän paikan musiikkipäivien ohjelmassa. Viime vuonna seura oli mukana isolla joukolla ja kustasi jäsenillensä konserttiliput upeaan tapahtumaan. Tänä vuonna vain me varsinainen seikkailijakaksikko, puheenjohtaja ja uusi jäsenemme Kitti Saalonen lähdimme Melartin-seurasta Heinävedelle pidemmäksi aikaa musiikkifestivaalikesän avausta kuuntelemaan.

Automatka sujui niin hilpeissä tunnelmissa, ettei naurusta ollut tulla loppua. Siitä johtui, että käännyin vallan kahdessa eri risteyksessä harhaan, ja ajelimme loppujen lopuksi idyllisiä sivuteitä pitkin perille. Oli kyllä kaiken naurun ja maisemien arvoista. Harmi, että kolmas seuran jäsen Jani Kyllönen joutui tulemaan Heinävedelle omalla autolla niin, että pääsi vielä samana iltana takaisin Helsinkiin. Sukkeluuksia ja hauskoja tarinoita olisi ollut jakaa kolmellekin.

Avajaiskonsertti Heinäveden suuressa ja koristeellisessa puukirkossa tarjosi kerrassaan ainutlaatuisen kokemuksen. Sopraano Riikka Hakola (kuvassa) ja residenssiorkesteri Helsinki Sinfonietta Leif Segerstamin johdolla esittivät ensiksi Kalevalan alkurunoon perustuvan Jean Sibeliuksen Luonnottaren, ja konsertin kaari sulkeutui lopussa upeasti kansalliseepoksemme loppurunoon pohjautuvalla Erkki Melartinin sävelrunolla Marjatta sopraanolle ja orkesterille. Väliin mahtui muitakin teoksia ja niiden ylivoimaisena huippuna Melartinin Traumgesicht. Sen mukana Segerstam suuren visionäärin tavalla johdatteli kuuntelijat ”Himalajan huipun avariin maisemiin”, kuten hän itse teosta luonnehti. Sekä Traumgesicht että Marjatta liikuttivat yleisön tunteita erityisen paljon. Marjatan solistiosuus sopi loistavasti Riikka Hakolalle, joka konsertin jälkeen tunnustautuikin Melartin-faniksi.

Konsertin jälkeen oli selvää, että jatkoimme Kerman keitaalle maailman parhaiden paistettujen muikkujen pariin. Hetken päästä kosken partaalla oleva juhlapaikka täyttyi konsertin tähdistä, orkesterilaisista, musiikkikriitikoista ja Heinäveden musiikkipäivien aktiiveista. Seuraavana aamuna saimme luvan tulla kuuntelemaan Santtu-Matias Rouvalin harjoituksia Sibeliuksen viulukonserton parissa.

 

 

 

Iltapäivällä torstaina ehdimme vielä osallistua baritonien Juha ja Juhana Kotilaisen sekä pianistien Joel Papinojan ja Aura Gon konserttiin ”Laululle − suomalaisia säveliä”.

Piipahdimme vielä ennen paluumatkaa Heinäveden iltatorille, missä Filharmoniset vasket olivat vauhdissa soittaen perinteistä viihde- ja tanssimusiikkia. Taisi puheenjohtajakin olla hetken tanssin pyörteissä − tai pikemminkin taitavan tangokavaljeerin pyörityksessä.

Heinäveden musiikkipäivät ovat ottaneet Melartinin musiikin omakseen. Niinpä mekin suosittelemme tätä korkeatasoista, hauskaa ja välitöntä tapahtumaa kaikille sivujemme lukijoille taas ensi vuonna.   – Tuire Ranta-Meyer, puheenjohtaja

Melartin-seura Korsholman musiikkifestivaalilla 4.8.2017

Korsholman musiikkijuhlien kesän teema oli runollisesti ”Saga och sanning”, eikä millään toisilla kesätapahtumilla ole ollut koskaan niin paljon Erkki Melartinin musiikkia ohjelmassa kuin siellä. Harmillisesti seuran entuudestaan tuttu seikkailija-duo, puheenjohtaja ja uusi jäsen Kitti Saalonen, ehtivät vain Melartinin 5. sinfonian esitykseen elokuun 4. päivän iltana. Monet Melartinin kamarimusiikkiteokset eri kirkoissa ja juhlapaikoissa esitettynä jäivät tällä kertaa kuulematta.

Paikkana oli historiallisen upea Vaasan kaupungintalo, ja konsertin johti kapellimestari Ari Rasilainen. Ohjelmassa oli myös Ravelin painokonsertto vasemmalle kädelle, ja sen esitti festivaalin väistyvä taiteellinen johtaja Henri Sigfridsson. Hänet myös seppelöitiin konsertin lopuksi kiitoksena kuluneista vuosista.

Seuran seikkailijaduon vierailua Vaasassa arvostettiin niin, että heidät kutsuttiin myös festivaalin päätöskaronkkaan. Siitä oli huvin lisäksi myös hyötyä, sillä puheenjohtaja pääsi puffaamaan Melartinin säveltuotantoa Koblenzissa toimivalle kapellimestari Ari Rasilaiselle. Tämä lupaili ottaa keväällä 2018 5. sinfonian ohjelmistoonsa Saksassa ja oli kiinnostunut myös sinfonioiden kokonaislevytyksestä. Ehkäpä seuraava Melartin-seuran matka suuntautuukin Saksaan Rasilaisen konserttiin!

Tuire Ranta-Meyer, puheenjohtaja