En rundvandring i Konservatoriet

En rundvandring i Konservatoriet – Nuorekas ja innostunut Melartin ainutlaatuisessa historiallisessa haastattelussa keväällä 1935

Pitkään luultiin, ettei Erkki Melartinista ole säilynyt yhtään äänitallennetta. Nyt on Erkki Melartin -seuralla kuitenkin ilo julkistaa lyhyt radiohaastattelu, jossa voi kuulla nimikkosäveltäjämme eloisaa puheääntä 82 vuotta sitten nauhoitettuna. Yleisradion tekemä haastattelu liittyi kesällä 1931 valmistuneeseen Helsingin Konservatorion uudisrakennukseen Pohjoisella Rautatiekadulla eduskuntatalon nurkalla. Ohjelmassa haastattelija Nils-Eric Fougstedt vierailee konservatoriossa esitellen toimitiloja ja haastatellen sekä vuodesta 1911 johtajana toiminutta Erkki Melartinia että urkujensoiton opettajaa Elis Mårtensonia ja pianonsoiton opettajaa Ilmari Hannikaista. Äänitteen kesto on 5’33 ja se on editoitu ja restauroitu 20.5.1935 tehdystä äänityksestä vuonna 2012.

Erkki Melartin -seura kiittää tuntematonta henkilöä, joka lähetti haastattelun muutama vuosi sitten joulukuussa postitse puheenjohtajan kotiosoitteeseen nimimerkillä “Joulupukki”. Lisätietoja: Tuire Ranta-Meyer.

* * *

Rakennusprojekti alkoi Melartinin ja konservatorion johtokunnan puheenjohtajan, Jean Sibeliuksen vävyn Arvo Paloheimon ansiosta vuosikymmeniä kestäneiden yritysten ja ponnistelujen tuloksena suuren laman keskellä vuonna 1929. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa musiikkikoulutukselle oltiin saamassa varta vasten sen tarpeisiin suunniteltu oma talo, jossa olisi myös konserttisali. Siihen asti kaikki suuremmat ja arvokkaimmat konsertit oli pidetty yliopiston juhlasalissa. Lisäksi toiseen kerrokseen oli rakennettu noin 150 paikan monitoimitila ”pikkusali”, jota käytettiin orkesterin, oopperoiden ja kuorojen harjoituksissa, kevättutkinnoissa, juhlatilaisuuksissa ja vaikkapa pikkujouluissa.

Martin Wegeliuksen perustama Helsingin Musiikkiopisto ja sittemmin Helsingin konservatorio olivat toimineet 50 vuotta olosuhteiltaan varsin kehnoissa vuokratiloissa, joissa opetusluokkien välillä ei juuri ollut äänieristystä. Oman talon saaminen konservatoriolle oli siten Melartinin hartaiden toiveiden täyttymys. Se kuuluu Melartinin innostuneesta ja ylpeyttä hehkuvasta äänensävystä radio-ohjelmassa.

Sibelius-Akatemian nykyäänkin edelleen käytössä olevan, muutamaan kertaan peruskorjatun talon arkkitehti oli Melartinin pitkäaikainen tuttava Eino Forsman, jonka sisar oli laulajatar Ester Forsman-Niska ja joka teki nimenomaan tätä varten opintomatkan Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin perehtyäkseen sekä vanhojen että uusien konservatoriorakennusten erityispiirteisiin. Helsingin kaupunki lahjoitti tontin ilmaiseksi, valtioneuvosto myönsi veikkausvaroja 1,5 miljoonaa markkaa ja konservatorion oma rakennusrahasto oli noin 0,5 miljoonaa euroa. Uusien instrumenttien hankkimiseksi ja talon sisustamiseksi järjestettiin lisäksi valtakunnalliset arpajaiset, ja lisäksi saatiin lahjoituksia kaluste- ja verhoilualan yrityksiltä. Osassa luokkahuoneita jouduttiin silti pitkään tyytymään 50 vuoden takaisiin kalusteisiin.

Kun eduskuntatalo peruskorjattiin Suomi100-vuoden kunniaksi entiseen loistoonsa, eduskunnan väistötiloina toimi vuosina 2015-2017 tämä Melartinin rehtorikauden merkittävä saavutus, konservatoriorakennus. Istuntokauden avauduttua syksyllä 2017 eduskuntatalo oli valmis, ja nyt Pohjoisen Rautatienkadun kiinteistöä ollaan jälleen peruskorjaamassa Sibelius-Akatemian käyttöön. Toivottavasti Melartinin rintakuva saa arvoisensa paikan talon aulasta – ja toivottavasti jokin Melartinin muotokuva löytäisi tiensä muiden rehtoritaulujen rinnalle sinne, minne ne jatkossa Sibelius-Akatemiassa sijoittuvatkin.