Month: June 2018

Melartin-seura kesäkonsertin tunnelmissa Siuntion kirkossa

Melartin-seuran edustajat Heikki Poroila (puuttuu kuvasta), Tuire Ranta-Meyer ja Kitti Saalonen tekivät ihanan kesäsään vallitessa retken 7.6. Siuntioon. Sen keskiaikaisessa harmaakivikirkossa esitettiin Erkki Melartinin viimeisimpiin sävellystöihin lukeutuva käyrätorvikvartetto op. 185.

Teoksen esittivät kerrassaan vaikuttavasti cornistit Jouni Suuronen (Tampere Filharmonia), Pasi Pihlaja (Tapiola Sinfonietta), Tommi Hyytinen (RSO ja SibA) ja Timo Ronkainen (SibA). He soittivat sen vaativasta alkuperäisestä sävellajista F-duurista (soiva B-duuri). Näin maalikuussa 1936, vain vajaa vuosi ennen säveltäjän kuolemaa valmistunut teos soi pitkälti tummana ja resignoituneena, ikään kuin yhtenä Melartinin musiikillisista testamenteista.

 

Esiintyjät vasemmalta lukien: Tommi Hyytinen, Timo Ronkainen, Pasi Pihlaja ja Jouni Suuronen.

 

 

Tätä Pientä kvartettia 4 cornille ei ole tätä enää vuosiin ennen Siuntion konserttia esitetty Melartinin alkuperäisen käsikirjoituksen mukaisesti. Suomalaisen käyrätorvensoiton isä Holger Fransman muokkasi sitä 1950-luvun lopulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavan tekemällä muutoksia ja nostamalla sävellajia yhdellä sävelaskeleella (soivaan C-duuriin). Tämä Fransmanin muokkaama versio on ollut suosittu, mutta Siuntion kirkossa kuultiin Johanna Erängön käsikirjoituksesta editoima alkuperäisversio.

Esitys ei ennakkotiedoista poiketen kuitenkaan ollut alkuperäisen version kantaesitys, sillä se esitettiin 27.5.1936 Helsingin Konservatorion oppilasnäytteissä. Melartin oli vielä tuolloin tämän myöhemmin Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen laitoksen johtaja. Hänen virkatehtäviinsä kuului osallistua kevätnäytteisiin, joten hän on kuullut itse teoksen silloin mitä todennäköisimmin. Lisäksi Melartinin arkistosta on löytynyt tieto, jonka mukaan säveltäjä itse harjoitutti teosta huhtikuussa 1936 yhdessä Fransmanin kanssa ja oli hyvin tyytyväinen tämän oppilaisiin. Sekä kevätnäytteissä että myöhemmin Melartinin viimeisenä syntymäpäivänä 7.2.1937 radioidussa esityksessä teoksen esitti kaksinkertainen käyrätorvikvartetti (osittain eri kokoonpanoilla). Heikki Poroilan (2016) teosluettelossa kuvaama muistitieto pitää todennäköisesti paikkansa, joskin tiedonantajana oletettavasti toiminut Holger Fransman on vuosien saatossa selvästi unohtanut yksityis- ja ajankohtia.

Siuntion konsertin pianistina toimi Melartin-seuran aktiivinen jäsen Pami Karvonen, joka on toteuttamassa nimikkosäveltäjämme koko laulutuotannon kattavaa konserttisarjaa ensi vuonna. Tilaisuuden päätti lämminhenkinen keskustelu, jonka juonsi lauluakatemian taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Juha Uusitalo. Melartinin teos, sen eri versiot ja alkuperäisversion luonne puhututtivat sekä soittajia että yleisöä.

 

Keskustelutilaisuuden Juha Suurosen, Timo Ronkaisen, Pasi Pihlajan ja Tommi Hyytiäisen kanssa juonsi oopperalaulaja Juha Uusitalo (keskellä).