Month: October 2022

Turun filharmoninen orkesteri on ilahduttavasti jatkanut työtään Melartin-ohjelmiston parissa. Keskiviikkona 26.10. TFO soitti kapellimestari Ari Rasilaisen johdolla Erkki Melartinin kuudennen sinfonian (Op. 100), joka valmistui säveltäjänsä 50-vuotisjuhlille helmikuussa 1925. Konsertin alkupuolella kuultiin Jean Sibeliuksen Karelia-alkusoitto (op. 10) ja Einojuhani Rautavaaran viulukonsertto vuodelta 1977.

Ennen konserttia yleisölle suunnatussa niin sanotussa varaslähtötilaisuudessa orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen haastatteli seuran edustajia Tuire Ranta-Meyeriä ja Jani Kyllöstä. Keskustelu liikkui Melartinin monissa musiikkielämän rooleissa, hänen persoonassaan, sävellyksissään ja tietysti erityisesti kuudennen sinfonian synty- ja esityshistoriassa. Myös kehitys tai tyylin muutos viidennen ja kuudennen sinfonian välillä oli tilaisuuden valokeilassa.

Rasilainen johti teoksen ensimmäistä kertaa, ja hänen tulkintansa Melartinin tästä viimeiseksi jääneestä sinfoniasta oli hyvin myönteinen yllätys. Kapellimestari oli löytänyt oivallisen tasapainon sinfonian eri osien välille niin, että tähänastisista käsityksistä poiketen teos tunti hyvin ehyeltä ja johdonmukaisesti rakennetulta sekä sointikuvansa että materiaalinsa puolesta. Esityksen aikana tuntui kuin Melartinin oikea henki olisi nyt tavoitettu Turussa ja säveltäjän ajatus neljästä elementistä – maan syvyydestä veden ja ilman kautta ikuisen tulen kirkkauteen – oli saanut ansaitsemansa ryhdikkään ja intensiivisen tulkinnan.

Ari Rasilaisen ja TFO:n urakka jatkuu tämän viikon perjantaina ja lauantaina, jolloin he levyttävät Melartinin sinfonian nro 6 saksalaiselle cpo:lle (Classic Produktion Osnabrück). Viides sinfoniahan äänitettiin viime maaliskuussa Turussa. Odotukset uutta levyä kohtaan ovat hyvin korkealla, onhan edellisestä sinfonioiden levytyskerrasta aikaa jo miltei 30 vuotta.

Erkki Melartin -seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer oivalsi muutama vuosi sitten, että kuvataiteilija ja kirjailija Kaarlo Atran (oikea sukunimi Enqvist, 1879–1961) vuonna 1916 Erkki Melartinista tekemän ja yksityisomistuksessa olevan muotokuvan lisäksi täytyy olla olemassa siitä hieman poikkeava sisarteos. Kansalliskirjaston Melartin-kokelmassa oli heikkolaatuinen mustavalkoinen valokopio Maailma-lehden jostain tammikuun numeron 1922 sivusta, jossa oli kuvattuna Atran Melartinista tekemä taulu. Kun katsoi tarkasti ja vertasi sitä vuoden 1916 muotokuvaan huomasi, että säveltäjän asento on erilainen, valkoisen paidan kaulukset ovat selvästi pyöristetymmät ja taiteilijan tyylikin erilainen. Valokopion tekstistä kävi myös ilmi, että kyseessä on “vasta valmistunut pastellityö”.

Havainnosta käynnistyi sitkeä ja monivaiheinen jäljitystyö. Ranta-Meyer muisti lukeneensa tai kuulleensa – ehkä aikoinaan professori Erkki Salmenhaaralta –, että Melartinin muotokuvasta olisi jäljennös Hyvinkään taidemuseossa tai kirjastossa. Soitto Hyvinkään taidemuseoon 2021 ei tuottanut tulosta: mitään Atraan tai Melartiniin liittyvää ei ollut taidemuseon tietokannassa tai kokoelmaluetteloissa. Soitto kaupunginkirjastoon ei sekään tuottanut tulosta. Mistään tällaisesta taulusta ei ollut kellään tietoa.

Vielä samana päivänä kirjastotoimenjohtaja Mervi Jokinen Hyvinkäältä kuitenkin soitti takaisin ja kertoi, että taulu on sittenkin löytynyt. Se oli ollut sijoitettuna kirjaston musiikkiosastolle henkilökunnan työhuoneeseen, jossa satavuotias taulu oli säilynyt hyvässä kunnossa ja turvassa. Taulua saisi kyllä tulla katsomaan!

Kun Hyvinkään kaupungilla tai kirjastolla ei ollut mitään siteitä Melartiniin tai Atraan ja kun taidemuseokin katsoi, ettei sillä ole mahdollisuutta ottaa muotokuvaa kokoelmiinsa, käynnistyivät neuvottelut sen mahdollisesta deponoinnista tai lahjoittamisesta Melartin-seuralle. Ranta-Meyerin haaveena on nimittäin ollut jo vuosikymmeniä, että myös Melartin saisi arvoisensa kunniapaikan Sibelius-Akatemian entisten rehtoreiden muotokuvakokoelmassa.

Vaikka Erkki Melartin oli nykyisen Sibelius-Akatemian kaikkein pitkäaikaisin rehtori, juuri hänestä ei ole muotokuvaa Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun kiinteistön kokoushuoneessa tai käytävillä puhumattakaan myöhemmin käyttöön otetusta Töölönkadun toimitalon legendaarisesta Wegelius-salista

Esimerkiksi vain vuoden rehtorina olleiden Armas Järnefeltin ja Karl Ekmanin isokokoiset kuvat katsoivat vuosikymmeniä tutkinnon suorittajaa salin takaseinältä, ja norjalaisen Eilif Peterssenin upea Martin Wegeliuksesta vuonna 1878 tekemä öljyvärikuva tarkkaili tulijaa vastapäiseltä seinältä jo, kun avasi oven saliin. Rehtori Melartinista oli Pohjoisen Rautatienkadun konserttiaulassa vain musta rintakuva: vihreällä kankaalla verhoillulle jalustalle asetettu pysti. Senkään nykyisestä sijainnista ei talon viimeisimmän remontin jälkeen tunnu kenelläkään olevan tietoa.

Syksyn 2022 aikana neuvotteluissa Hyvinkään kaupunginkirjaston kanssa päästiin sopimukseen, jonka mukaan Kaarlo Atran vuonna 1921 tekemä suurikokoinen ja taidokkaasti tehty väriliitutyö lahjoitettiin viranomaispäätöksellä Erkki Melartin -seuralle. Seuran tarkoituksena on lahjoittaa muotokuva edelleen sijoitettavaksi Sibelius-Akatemian R-talon konserttilämpiöön helmikuun 7. päivänä 2025. Silloin Melartinin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta, ja syntymäpäivä käynnistää monipuolisen juhlavuoden tapahtumien sarjan seuran nimikkosäveltäjän kunniaksi. Hyvinkään musiikkiopiston rehtori Sanna Ratia ja apulaisrehtori Reima Raijas olivat mukana muotokuvan lahjoitustilaisuudessa. Hyvinkäästä tulikin sen ansiosta ensimmäinen musiikkiopisto, jonka kanssa sovittiin yhteistyöstä juhlavuoden tapahtumien osalta. Yhteisissä keskusteluissa nousi esiin monia mahdollisuuksia esittää Melartinin musiikkia ja tehdä hänen elämäntyötään tunnetuksi uusilla innostavilla tavoilla.

Erkki Melartin -seura kiittää lämpimästi Hyvinkään kaupunginkirjastoa lahjoituksesta ja Mervi Jokista hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Muotokuva on taatusti arvostavissa käsissä ja päätyy arvoiselleen paikalle vuonna 2025!