Festivaalilla on yli 50 esiintyjää lapsista ammattiopiskelijoihin ja nuorista kilpailumenestyjistä kymmeniä vuosia ammatillista uraa tehneisiin muusikoihin, jotka ovat kaikki Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita, alumneja, opettajia ja ystäviä. Joukossa on myös Melartin-seuran hallituksen jäsen, pianisti Pinja Ukkola.
Konsertteihin on vapaa pääsy, mutta käsiohjelman ostamalla voi tukea suomalaista musiikkikulttuuria!
Melartin-tutkija Tuire Ranta-Meyer pitää kaikille avoimen luentokonsertin perjantaina 14.4.2023 kello 18 alkaen Helsingin työväenopiston juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Luento esittelee säveltäjä Erkki Melartinin elämää ja tuotana. Työväenopiston musiikinopiskelijat esittävät Melartinin teoksia. Tervetuloa!
Ylen toimittaja Eva Tigerstedt on koonnut meille kaikille ohjelman (podcast) Erkki Melartinista ja hänen suositun häämarssinsa historiasta. Ohjelma Melartinin häämarssi – Häähitti kuolemaa uhmaten on kuunneltavissa 29.3.2024 asti eli täyden vuoden.
Erkki Melartin -seura pitää sääntömääräisen kevätkokouksen tiistaina 11.4.2023 klo 18 Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa. Kevätkokousasioiden jälkeen meillä on ilo kuulla Erkki Melartinin sävellys Marjatta, op. 70 pianosäestyksisenä versiona, jollaisena se myös ensi kerran esitettiin Viipurissa 1.11.1914. Teos on omistettu Aino Acktélle, joka lauloi ensiesityksen säestäjänään Juho Nyyssönen. Aikalaiset pitivät sävellystä outona ja “ultramodernistisena”, mutta Kalevi Aho totesi vuonna 1985, että “Melartinin Marjatta on puhtaimmin impressionistisimpia teoksia koko suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa. Samalla se on tonaalisesti varsin epäsovinnainen ja rohkea.” Tuire Ranta-Meyer ja Jani Kyllönen ovat partituurin esipuheessa eritelleet Marjatan syntyä. Erkki Melartin -seura on julkaissut sävellyksen editoidun partituurin molemmista versioista: orkesteri ja piano.
Marjatan tulkitsevat kevätkokouksen osanottajille nuoren polven taitajat, sopraano Sanna Korpi (kuva Arttu Haimi) ja pianisti Pinja Ukkola (kuva Ilari Kauppi).
Eikä tuossa vielä kaikki! Heti seuran kokouksen jälkeen kello 19.00 alkaa Akatemian konserttisalissa Kamarimusiikkiviikon 1. konsertti, jonka ohjelmassa kuullaan Darius Milhaud’nSuite, op. 157b (1936), Igor Stravinskyn sarja musiikista melodraamaan L’histoire du soldat (1919), Aram HatšaturjaninTrio viululle, klarinetille ja pianolle (1932) sekä lopuksi Ludwig van BeethoveninJousikvartetto nro 9, op. 59, C-duuri (1806).
Konserttiin on vapaa pääsy, joten myöskin ne, jotka eivät tule kevätkokoukseen, ovat tervetulleita nauttimaan Akatemian oppilaiden korkeatasoisista esityksistä!
Kaikille kiinnostuneille avautuu mahdollisuus kuulla Erkki Melartinin sävellys Marjatta, op. 79 pianosäestyksisenä versiona sunnuntaina 26.2.2023 klo 12 Ruusu-Ristin juhlasalissa, Merimiehenkatu 31, Helsinki. Melartinin musiikki on osa Ruusu-Ristin Kalevalanpäivän juhlaa. Tilaisuus on maksuton ja avoinna kaikille kiinnostuneille.
Marjatta on “legenda Kalevalasta” sopraanolle ja orkesterille, joskin Melartin käytti 50:n runon tekstiä hyvin vapaasti yhdistellen. Teos valmistui vuonna 1914 ja se on omistettu Aino Acktélle, joka esitti sen Viipurissa 1.11.1914 säestäjänään Juho Nyyssönen. Aikalaiset pitivät sävellystä outona ja “ultramodernistisena”. Kalevi Aho on vuonna 1985 todennut, että “Melartinin Marjatta on puhtaimmin impressionistisimpia teoksia koko suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa. Samalla se on tonaalisesti varsin epäsovinnainen ja rohkea.” Tuire Ranta-Meyer ja Jani Kyllönen ovat partituurin esipuheessa eritelleet Marjatan syntyä. Erkki Melartin -seura on julkaissut sävellyksen editoidun partituurin molemmista versioista: orkesteri ja piano.
Marjatan tulkitsevat nuoren polven taitajat, sopraano Sanna Korpi (kuva Arttu Haimi) ja pianisti Pinja Ukkola (kuva Ilari Kauppi).
Toimittaja Eva Tigerstedtin vajaan tunnin pituinen ohjelma (podcast) Erkki Melartin, musiikin suurihminen on kuultavissa Ylen Areenassa ke 13.12.2023 asti. Musiikkina kuullaan otteita näytelmämusiikista Prinsessa Ruusunen, op. 22, pianosarjasta Der traurige Garten, op. 52, jousitriosta op. 133 sekä sinfonisesta runosta Traumgesicht, op. 70.
Erkki Melartin olisi aivan varmasti seurannut iloisena ja onnellisena konserttia, jonka musiikkikoulu Virtuksen lahjakkaat oppilaat tarjosivat Suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2022 Oulunkylän kirkossa. Opettaja Mervi Sipola-Maliniemen ohjaamat lapset ja nuoret lauloivat sekä tuttuja (Mademoiselle Rococo, Hopoti hoi ja Mirjamin laulut I-II) että vähemmän tuttuja (kuten kuusi laulua sarjasta Lasten maailmasta, op. 141) sävellyksiä raikkaasti ja taidolla. Myös taitavia soitinesityksiä kuultiin laulujen lisäksi. Taitavana ja laulajat hyvin tuntevana säestäjänä toimi diplomipianisti Tuuli Takkala. Pahoittelen, ettei oheiseen Hopoti hoi- kuvaan mahtunut teknisten esteiden takia kuin osa taiteilijoista. Suuret kiitokset teille kaikille!
Lauantaina 26.11.2022 järjestettiin Lallukan taiteilijakodin juhlasalissa perinteinen Lempin päivän juhla, jonka teemana oli Erkki Melartin niin kuvina, sanoissa kuin musiikkina. Yhdelle nurkkapöydälle oli koottu pieni näyttely, jossa oli muutamia Melartinin tauluja, nuotinkansia ja aforismikokoelman MInä uskon painoksia eri vuosilta. FT Tuire Ranta-Meyerin mielenkiintoinen esitelmä käsitteli Erkki Melartinin roolia Viipurin musiikkielämän keskushahmona vuosina 1908-1911. Melartin paneutui työhön innostuneesti, perusti heti musiikkikoulun koulimaan Viipurin orkesterille suomalaisia soittajia ja muokkasi konserttikäytäntöjä sellaisiksi, että mukaan pystyivät tulemaan muutkin kuin hyvin toimeen tulevat viipurilaiset. Melartin sai myös hyvän vastaanoton, koska hän Käkisalmella syntyneenä ja luontaisesti ihmisten kanssa hyvin pärjäävänä valloitti viipurilaisten mielet.
Maria Turunen ja Armaan Madar. Kuva (C) Heikki Poroila
Perinteisten kakkukahvien jälkeen Lied-duo Maria Turunen ja Armaan Madar esitti upeasti viisi Erkki Melartinin hyvin erilaista yksinlaulua, jotka hyvin kuvasivat hänen monipuolista laulutuotantoaan. Heidän jälkeensä flyygelin äärelle astui pianisti Eveliina Sumelius-Lindblom, joka esitti tulkintansa Melartinin ehkä hurjimmasta sävellyksestä, hyvin ekspressionistisesta pianosonaatista Fantasia apocaliptica, op. 111, joka on vasta 2000-luvulla päässyt konserteissa ja levyillä kuultavaksi. Tarkkaa valmistumisaikaa ei tiedetä, mutta Melartin sävelsi teosta ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan vuosina, joiden tragiikka kyllä kuuluu teoksessa. Melartinin elinaikana sitä ei kuitenkaan esitetty, vaan teos käytännössä katosi “vain kolmen ihmisen” nähtyä sen, kuten säveltäjä itse totesi. Nousu unohduksista oli mahdollista, kun teoksen partituuri löytyi Lahja Lingon jäämistöstä, kun Melartin oli ilmeisesti antanut teoksen Ernst Lingon tutkittavaksi joko pianistin näkemyksen kuullakseen tai peräti esitettäväksi. Teos oli mitä ilmeisimmin liian moderni 1910-luvun suomalaisyleisölle, mutta sai nyt hienon tulkinnan ja raikuvat aplodit.
Eveliina Sumelius-Lindblom ja Tuire Ranta-Meyer. Kuva (C) Heikki Poroila
Onnistuneen juhlan järjestivät Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Erkki Melartin -seura ja jo vuonna 1855 perustettu Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys.
Erkki Melartin -seura ryn sääntömääräinen syyskokous pidettiin keskiviikkona 23.11.2022 Taidekoti Kirpilän pehmeillä sohvilla taulujen, veistosten ja vanhojen huonekalujen keskellä. Seuran puheenjohtajana jatkaa Tuire Ranta-Meyer, joka joutui valitettavasti kokouspäivänä pikakomennuksella työkokoukseen Ruotsiin, eikä siksi pystynyt olemaan paikalla. Hallituksen jäseninä jatkavat Riikka Hakola, Pami Karvonen, Jaakko Kortekangas, Jani Kyllönen, Outi Paananen, Inkeri Pitkäranta, Heikki Poroila, Pekka Helasvuo, Ilmo Ranta ja Seppo Tuominen, mutta saimme myös vahvistusta, kun pianisti Pinja Ukkola tuli uutena voimana mukaan hallitukseen. Hallituksen keski-ikä laski samalla merkittävästi. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan ja vuonna 2023 jatketaan juhlavuoden 2025 valmisteluja, saatetaan Melartin-elämäkerran kirjoittaminen päätökseen, yritetään saada Aino-oopperan partituurin puhtaaksikirjoitusprojekti valmiiksi ja pitkään vireillä ollut Leo Funtekin Melartinin Koskenniemi-lauluista tekemistä orkesterisäestyksistä versioista esitys toteutetuksi. Yritämme pitää huolta siitä, että Melartin trendaa myös vuonna 2023.
Kokousasioita tärkeämpää oli kuitenkin – se rehellisesti myönnettäköön – tutustuminen Taidekoti Kirpilän kiehtovaan tarjontaan. Meillä oli ilo saada oppaaksemme Antti Solin, jonka asiantunteva ja eläytyvä kierros vähintäänkin tuplasi visuaalisen annin. Ihan kiusallakaan en silti liitä tähän kuvia Kirpilästä tätä yhtä enempää. Haluan, että teette sinne vierailun aivan itse. Voin vakuuttaa, että kannattaa! Taidekoti on myös maksuton, mikä näinä aikoina ei ole mikään huono uutinen muille kuin museokortin omistajille. Tai ei tietysti oikeasti meillekään.
