Melartinin kansanlaulusovituksia lauletaan taas Heinolassa

Säveltäjä Erkki Melartin ja Erkki Melartin -seura ry
Erkki Melartin -seura ry:n projekti Melartinin sinfonioiden puhtaaksikirjoittamiseksi alkaa lähestyä loppuaan. Nyt on julkaistu sinfonia nro 2, op. 30, nro 2, e-molli, jonka partituuri ja esipuhe löytyvät sivulta Nuotteja. Puhtaaksikirjoitustyön on tehnyt nuottigraafikko Jani Kyllönen.
Tämän jälkeen on jäljellä enää sinfonia nro 6, joka ainoana julkaistiin Melartinin vielä eläessä. Sekin tarkistetaan ja julkaistaan muiden sinfonioiden tavoin 2019-2020.
Fennica Gehrman on julkaissut Erkki Melartinin Pienen kvartetin neljälle cornille, op. 185 alkuperäisessä säveltäjän tarkoittamassa muodossa (ISMN 979-0-55011-475-3). Tähän asti teosta on esitetty Holger Fransmanin eri tavoin helpottamassa muodossa. Julkaisu tehtiin yhteistyössä Erkki Melartin -seuran edustajien kanssa.
Erkki Melartin -seuran syyskokous 28.11.2018 valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2019 Tuire Ranta-Meyerin. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Riikka Hakola, Pami Karvonen (uusi), Jaakko Kortekangas, Jani Kyllönen, Erkki Lasonpalo, Outi Paananen, Inkeri Pitkäranta ja Heikki Poroila. Varajäseninä jatkavat Pekka Helasvuo, Ilmo Ranta ja Seppo Tuominen. Samassa yhteydessä kiitettiin hallituksen varapuheenjohtajana vuosikausia toiminutta Ari Niemistä, joka jäi nyt pois hallitustoiminnasta.
Vuoden 2019 aikana pyritään toteuttamaan Melartinin Koskenniemi-laulujen esitys Leo Funtekin orkesterisäestyksisinä versioina. Vuonna 2007 käynnistetty Melartinin sinfonioiden puhtaaksikirjoitusprojekti pyritään saamaan valmiiksi sinfonian nro 6 muodossa. Seura tukee Tuire Ranta-Meyerin käynnistämän Melartinin elämäkertahankkeen toteutumista työryhmällä, jolle haetaan apuraha. Myös oman logon teettäminen on suunnitelmissa, samoin Wikipedian Melartin-artikkeleiden ajan tasalla saattaminen.
Seuran jäsenmaksu on edelleen 20 euroa (yhteisöjäsenet 40 euroa).
Arvokkaita käsikirjoituslöytöjä voi tehdä vaikka yli sata vuotta myöhemmin. Melartinin musiikki Eino Leinon näytelmään Meiram (EM156) on tähän asti tunnettu vain osittain, vaikka kaksi sen lauluista, Mirjamin laulut I ja II ovat yksinlauluina Melartinin tunnetuimpia teoksia. Nyt on koko näytelmän käsikirjoitusaineisto löytynyt Teatterimuseon arkistossa säilytetystä Wiipurin Näyttämön nuottikokoelmasta. Aineisto sisältää vuonna 1899 valmistuneen alkuperäisen musiikin joulukuussa 1901 orkestroidussa muodossa Melartinin omakätisenä partituurina, kopistin tekemän pianopartituurin sekä orkesterin äänilehdet. Mikä hienointa, aineistossa on mukana myös Melartinin omakätisenä partituurina helmikuussa 1902 valmistunut erillinen alkusoitto (Idylli), jota viipurilaiset ensimmäisten esitysten seuraajat eivät ehtineet edes kuulla.
Uutinen löydöstä on Teatterimuseon sivuilla.
Seuramme toteuttama Melartiin sinfonioiden puhtaaksikirjoitusprojekti kantaa hedelmää. Sinfonia nro 5, op. 90 saa tänä syksynä esityksiä niin Turussa, Tampereella kuin Saksan Konstanzissa, missä Ari Rasilainen johtaa Südwestdeutsche Philharmonien Exotisch-konserteissa 7. ja 9.12.2018 Nielsenin (Aladdin) ja Griegin (pianokonsertto op. 16) lisäksi myös Melartinia.
Suomessa sinfonia nro 5 on Klaus Mäkelän ohjelmistossa seuraavasti:
Käkisalmi-säätiö, Heinolan musiikkiopisto ja Heinolan kulttuuritoimisto järjestävät tiistaina 28.8.2018 Karjalaisen kansanlauluillan klo 18 Heinolan kesäteatterilla. Yhteislaulua johdattelevat Erkki Heiskanen ja Sirpa Sara, musiikkiopiston orkesteri säestää.
Ohjelmisto koostuu kansanlauluista, joita Erkki Melartin keräsi runsaast 100 vuotta sitten Käkisalmessa Ampialan kartanon väen yhteisissä kesäisissä lauluilloissa. Melartin kirjoitti melodiat muistiin ja Eeva Ampiala tekstit. Parin kuukauden aikana talteen otettiin tällä lailla yli 200 laulua, joista iso osa julkaistiin Melartinin yksinlaulusovituksina opuksen 55 kolmessa vihkossa.
Yhteislauluillan tarkoituksena on elvyttää tätä rikasta lauluperinnettä ja tutustuttaa heinolalaiset tähän karjalaiseen aarteistoon. Osa lauluista on varmaan tuttuja, mutta aivan varmasti mukana on myös aivan “uusia” tuttavuuksia.
Yhteislauluilta on osa Käkisalmi-säätiön 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, joihin kutsu käy kaikelle kansalle. Heinolan kesäteatterilla on väliajalla tarjolla piirakkakohvit, joten tervetuloa!
Torstaina 7.6.2018 klo 19 on Siuntion kirkossa tarjolla konsertti, jossa kuullaan Erkki Melartinin maaliskuussa 1936 säveltämän käyrätorvikvarteton op. 185 alkuperäinen versio maailman kantaesityksenä. Teoksen esittävät Jouni Suuronen, Pasi Pihlaja, Tommi Hyytinen ja Timo Ronkainen. Lisätietoja Lauluakatemian konserteista löytyy akatemian verkkosivuilta.
Kvartettoa ei ole aikaisemmin kuultu aivan säveltäjän tarkoittamassa muodossa (soiva B-duuri, nuotissa F-duuri), koska Holger Fransman muokkasi sitä 1936, 1960-luvulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavaksi mm. muuttamalla sävellajin soivaan C-duuriin. Nyt on Johanna Eränkö toimittanut Melartinin käsikirjoituksesta esityslaitoksen, joka Siuntion kirkossa siis kuullaan.
Teoksen ainoan levytyksen (Maestro del corno, JASE0024, p1995) liiteaineistossa on tuntemattoman kirjoittajan todennäköisesti Holger Fransmanilta peräisin oleva kertomus sävellykset synnystä: “Syksyllä 1936 Melartin tavatessaan Fransmanin valitti, että käyrätorvia saa kuulla radiossa aikaisempaa harvemmin. Fransman syytti materiaalin puutetta ja arveli Melartinin voivan auttaa asiassa. Yllättäen tämä ryhtyikin toimeen ja tuloksena oli ’Pieni kvartetto 4 käyrätorvelle’, jonka Fransmanin kokoama kaksinkertainen kvartetti esitti radiossa säveltäjän syntymäpäivänä 7.2.1937. Melartin kuunteli esityksen sairasvuoteellaan ja kuoli viikkoa myöhemmin 14.2.1937. Säveltäjän sisar toi professori Fransmanille vainajan kuolinvuoteeltaan lähettämät kiitokset esityksestä.”
Tämä sinänsä viehättävä kertomus ei kaikilta osiltaan sovi yhteen tunnettujen tosiasioiden kanssa. Käsikirjoitusaineiston päiväyksistä ja ensiesityksen ajankohdasta tiedetään, että Melartin sävelsi kvarteton jo keväällä 1936, ei vasta syksyllä. Mitään dokumentteja siitä, että kyseessä olisi ollut Fransmanin tilaus, ei ole löytynyt, mutta toki hän on voinut pyynnön henkilökohtaisesti esittää. Radion esitys ei myöskään ollut ensimmäinen julkinen esitys, joskaan konservatorion kevätnäyte ei tietenkään tavoittanut kovin suuria ihmisjoukkoja. Fransmanin on kuitenkin täytynyt tietää keväisestä esityksestä, koska soittajat olivat hänen omia oppilaitaan. Todennäköisesti myös Melartin on tästä ensiesityksestä kuullut, vaikka ei enää ollutkaan oppilaitoksen rehtori. (Lähde: Heikki Poroila: Erkki Melartinin teosluettelo 2016).
Erkki Melartin -seura ry:n jäsenet liitetään kahteen yksinkertaiseen tietokantaan. Seuran sihteeri pitää yllä Word-muotoista jäsenluetteloa, jossa on jäsenen nimi, postitusosoite sekä tieto vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta. Seuran jäsensihteeri pitää yllä myös sähköistä postituslistaa, johon liitetään jokainen uusi jäsen, jolla on sähköpostiosoite. Sähköpostilistalla on jäsenestä vain nimi ja sähköpostiosoite. Jäsen, joka ei ole antanut seuralle toimivaa sähköpostiosoitetta, on mukana vain jäsenluettelossa.
Erkki Melartin -seura ei luovuta tai myy jäsenistön yhteystietoja ulkopuolisille tahoille. Osoitetietoja käytetään vain seuran tiedotuksessa ja jäsenmaksujen keräämisessä. Erkki Melartin -seura ei julkaise mitään jäsenistöön liittyviä tietoja verkkosivuillaan (https://erkkimelartin.fi/em/).
Jos haluat jatkossakin saada Erkki Melartin -seuran tiedotteet sähköisesti, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et halua saada Erkki Melartin -seuran tiedotteita postituslistan kautta, ilmoita siitä jäsensihteerille (heikki.poroila@gmail.com). Muista myös ilmoittaa muuttunut yhteystietosi.