Erkki Melartin

Melartin-konsertti 8.9.2019 klo 16 Virkkalan Kässän talossa Lohjalla

Osana syyskuussa vietettävää Karjala-tapahtumaa järjestetään Kässän talolla Virkkalassa (Tynninharjuntie 21) Erkki Melartinin musiikille omistettu konsertti. Konsertti alkaa sunnuntaina 8.9.2019 klo 16. Pääsyliput 20/15 euroa. Tilaisuuden järjestävät Virkkalan Kulttuurin Ystävät – Virkby Kulturvänner ry ja Lohjan Karjalaseura ry. Tervetuloa!

Jousitrio, op. 133 (1926), Annemarie Åström, viulu, Jussi-Matti Haavisto, alttoviulu ja Markus Hallikainen, sello.

Der traurige Garten, op. 52 (1908), Leena Hytti-Haavisto, piano

Jousikvartetto nro 4, op. 62, F-duuri (1908-1910), Annemarie Åström, viulu, Sanna Kokko, viulu, Jussi-Matti Haavisto, alttoviulu ja Markus Hallikainen, sello.

Melartinin sinfonia nro 2 on nyt julkaistu

Erkki Melartin -seura ry:n projekti Melartinin sinfonioiden puhtaaksikirjoittamiseksi alkaa lähestyä loppuaan. Nyt on julkaistu sinfonia nro 2, op. 30, nro 2, e-molli, jonka partituuri ja esipuhe löytyvät sivulta Nuotteja. Puhtaaksikirjoitustyön on tehnyt nuottigraafikko Jani Kyllönen.

Tämän jälkeen on jäljellä enää sinfonia nro 6, joka ainoana julkaistiin Melartinin vielä eläessä. Sekin tarkistetaan ja julkaistaan muiden sinfonioiden tavoin 2019-2020.

Erkki Melartin -seura jatkaa 2019 pääosin entisin voimin

Erkki Melartin -seuran syyskokous 28.11.2018 valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2019 Tuire Ranta-Meyerin. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Riikka Hakola, Pami Karvonen (uusi), Jaakko Kortekangas, Jani Kyllönen, Erkki Lasonpalo, Outi Paananen, Inkeri Pitkäranta ja Heikki Poroila. Varajäseninä jatkavat Pekka Helasvuo, Ilmo Ranta ja Seppo Tuominen. Samassa yhteydessä kiitettiin hallituksen varapuheenjohtajana vuosikausia toiminutta Ari Niemistä, joka jäi nyt pois hallitustoiminnasta.

Vuoden 2019 aikana pyritään toteuttamaan Melartinin Koskenniemi-laulujen esitys Leo Funtekin orkesterisäestyksisinä versioina. Vuonna 2007 käynnistetty Melartinin sinfonioiden puhtaaksikirjoitusprojekti pyritään saamaan valmiiksi sinfonian nro 6 muodossa. Seura tukee Tuire Ranta-Meyerin käynnistämän Melartinin elämäkertahankkeen toteutumista työryhmällä, jolle haetaan apuraha. Myös oman logon teettäminen on suunnitelmissa, samoin Wikipedian Melartin-artikkeleiden ajan tasalla saattaminen.

Seuran jäsenmaksu on edelleen 20 euroa (yhteisöjäsenet 40 euroa).

Erkki Melartinin musiikki näytelmään Meiram, EM156 löytynyt

Arvokkaita käsikirjoituslöytöjä voi tehdä vaikka yli sata vuotta myöhemmin. Melartinin musiikki Eino Leinon näytelmään Meiram (EM156) on tähän asti tunnettu vain osittain, vaikka kaksi sen lauluista, Mirjamin laulut I ja II ovat yksinlauluina Melartinin tunnetuimpia teoksia. Nyt on koko näytelmän käsikirjoitusaineisto löytynyt Teatterimuseon arkistossa säilytetystä Wiipurin Näyttämön nuottikokoelmasta. Aineisto sisältää vuonna 1899 valmistuneen alkuperäisen musiikin joulukuussa 1901 orkestroidussa muodossa Melartinin omakätisenä partituurina, kopistin tekemän pianopartituurin sekä orkesterin äänilehdet. Mikä hienointa, aineistossa on mukana myös Melartinin omakätisenä partituurina helmikuussa 1902 valmistunut erillinen alkusoitto (Idylli), jota viipurilaiset ensimmäisten esitysten seuraajat eivät ehtineet edes kuulla.

Uutinen löydöstä on Teatterimuseon sivuilla.

Melartinin sinfonia nro 5 op. 90 tänä syksynä Suomessa ja Saksassa

Seuramme toteuttama Melartiin sinfonioiden puhtaaksikirjoitusprojekti kantaa hedelmää. Sinfonia nro 5, op. 90 saa tänä syksynä esityksiä niin Turussa, Tampereella kuin Saksan Konstanzissa, missä Ari Rasilainen johtaa Südwestdeutsche Philharmonien Exotisch-konserteissa 7. ja 9.12.2018 Nielsenin (Aladdin) ja Griegin (pianokonsertto op. 16) lisäksi myös Melartinia.

Suomessa sinfonia nro 5 on Klaus Mäkelän ohjelmistossa seuraavasti:

  • Turun konserttisali to 15.11.2018 klo 19 (Turun kaupunginorkesteri)
  • Turun konserttisali pe 16.11.2018 klo 19 (Turun kaupunginorkesteri)
  • Tampere-talon iso sali pe 14.12.2018 klo 19 (Tampere Philharmonia)

Lauluillassa Heinolassa Melartinin kokoamia kansanlauluja

Käkisalmi-säätiö järjesti osana 70-vuotisjuhliensa tapahtumia Heinolan kesäteatterissa tunnelmallisen yhteislauluillan. Se veti suuren yleisömäärän katsomoon Erkki Melartinin vuonna 1908 keräämien kansanlaulujen pariin. Laulattajina toimivat Erkki Heiskanen ja Sirpa Sara, ja heitä säesti musiikkiopiston orkesteri.  20 melko tutun laulun valikoimasta oli koottu yleisön avuksi vihkonen, johon sanat oli koottu.

 

Melartin-seurasta oli tilaisuudessa mukana muutama jäsen. Myös puheenjohtaja osallistui lauluiltaan ja piti lopuksi pienen tervehdyspuheen. Illan muina järjestäjinä olivat Heinolan  Karjalaseuran, musiikkiopisto ja kulttuuritoimiston kanssa.

Käkisalmi-säätiön kotipaikka on Heinola. Säätiön tarkoituksena on vaalia entisen Käkisalmen maalaiskunnan ja kaupungin asukkaiden ja heidän perillistensä keskuudessa karjalaista yhteishenkeä sekä tukea heidän henkisiä ja taloudellisia pyrkimyksiään.

Karjalainen kansanlauluilta Heinolan kesäteatterilla 28.8.2018

Käkisalmi-säätiö, Heinolan musiikkiopisto ja Heinolan kulttuuritoimisto järjestävät tiistaina 28.8.2018 Karjalaisen kansanlauluillan klo 18 Heinolan kesäteatterilla. Yhteislaulua johdattelevat Erkki Heiskanen ja Sirpa Sara, musiikkiopiston orkesteri säestää.

Ohjelmisto koostuu kansanlauluista, joita Erkki Melartin keräsi runsaast 100 vuotta sitten Käkisalmessa Ampialan kartanon väen yhteisissä kesäisissä lauluilloissa. Melartin kirjoitti melodiat muistiin ja Eeva Ampiala tekstit. Parin kuukauden aikana talteen otettiin tällä lailla yli 200 laulua, joista iso osa julkaistiin Melartinin yksinlaulusovituksina opuksen 55 kolmessa vihkossa.

Yhteislauluillan tarkoituksena on elvyttää tätä rikasta lauluperinnettä ja tutustuttaa heinolalaiset tähän karjalaiseen aarteistoon. Osa lauluista on varmaan tuttuja, mutta aivan varmasti mukana on myös aivan “uusia” tuttavuuksia.

Yhteislauluilta on osa Käkisalmi-säätiön 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, joihin kutsu käy kaikelle kansalle. Heinolan kesäteatterilla on väliajalla tarjolla piirakkakohvit, joten tervetuloa!

Melartin-seura Lohjan lauluakatemian konsertissa

Melartin-seura kesäkonsertin tunnelmissa Siuntion kirkossa

Melartin-seuran edustajat Heikki Poroila (puuttuu kuvasta), Tuire Ranta-Meyer ja Kitti Saalonen tekivät ihanan kesäsään vallitessa retken 7.6. Siuntioon. Sen keskiaikaisessa harmaakivikirkossa esitettiin Erkki Melartinin viimeisimpiin sävellystöihin lukeutuva käyrätorvikvartetto op. 185.

Teoksen esittivät kerrassaan vaikuttavasti cornistit Jouni Suuronen (Tampere Filharmonia), Pasi Pihlaja (Tapiola Sinfonietta), Tommi Hyytinen (RSO ja SibA) ja Timo Ronkainen (SibA). He soittivat sen vaativasta alkuperäisestä sävellajista F-duurista (soiva B-duuri). Näin maalikuussa 1936, vain vajaa vuosi ennen säveltäjän kuolemaa valmistunut teos soi pitkälti tummana ja resignoituneena, ikään kuin yhtenä Melartinin musiikillisista testamenteista.

 

Esiintyjät vasemmalta lukien: Tommi Hyytinen, Timo Ronkainen, Pasi Pihlaja ja Jouni Suuronen.

 

 

Tätä Pientä kvartettia 4 cornille ei ole tätä enää vuosiin ennen Siuntion konserttia esitetty Melartinin alkuperäisen käsikirjoituksen mukaisesti. Suomalaisen käyrätorvensoiton isä Holger Fransman muokkasi sitä 1950-luvun lopulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavan tekemällä muutoksia ja nostamalla sävellajia yhdellä sävelaskeleella (soivaan C-duuriin). Tämä Fransmanin muokkaama versio on ollut suosittu, mutta Siuntion kirkossa kuultiin Johanna Erängön käsikirjoituksesta editoima alkuperäisversio.

Esitys ei ennakkotiedoista poiketen kuitenkaan ollut alkuperäisen version kantaesitys, sillä se esitettiin 27.5.1936 Helsingin Konservatorion oppilasnäytteissä. Melartin oli vielä tuolloin tämän myöhemmin Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen laitoksen johtaja. Hänen virkatehtäviinsä kuului osallistua kevätnäytteisiin, joten hän on kuullut itse teoksen silloin mitä todennäköisimmin. Lisäksi Melartinin arkistosta on löytynyt tieto, jonka mukaan säveltäjä itse harjoitutti teosta huhtikuussa 1936 yhdessä Fransmanin kanssa ja oli hyvin tyytyväinen tämän oppilaisiin. Sekä kevätnäytteissä että myöhemmin Melartinin viimeisenä syntymäpäivänä 7.2.1937 radioidussa esityksessä teoksen esitti kaksinkertainen käyrätorvikvartetti (osittain eri kokoonpanoilla). Heikki Poroilan (2016) teosluettelossa kuvaama muistitieto pitää todennäköisesti paikkansa, joskin tiedonantajana oletettavasti toiminut Holger Fransman on vuosien saatossa selvästi unohtanut yksityis- ja ajankohtia.

Siuntion konsertin pianistina toimi Melartin-seuran aktiivinen jäsen Pami Karvonen, joka on toteuttamassa nimikkosäveltäjämme koko laulutuotannon kattavaa konserttisarjaa ensi vuonna. Tilaisuuden päätti lämminhenkinen keskustelu, jonka juonsi lauluakatemian taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Juha Uusitalo. Melartinin teos, sen eri versiot ja alkuperäisversion luonne puhututtivat sekä soittajia että yleisöä.

 

Keskustelutilaisuuden Juha Suurosen, Timo Ronkaisen, Pasi Pihlajan ja Tommi Hyytiäisen kanssa juonsi oopperalaulaja Juha Uusitalo (keskellä).