{"id":1456,"date":"2025-05-30T09:39:56","date_gmt":"2025-05-30T09:39:56","guid":{"rendered":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?page_id=1456"},"modified":"2025-12-11T13:47:49","modified_gmt":"2025-12-11T13:47:49","slug":"melartin-150-juhlavuoden-tapahtumien-arkisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?page_id=1456","title":{"rendered":"Melartin 150 – juhlavuoden tapahtumien arkisto"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4nne ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tiedot tapahtumista, jotka ovat jo olleet, mutta joiden yksikohdista voidaan olla pysyv\u00e4sti kiinnostuneita. Tapahtuma-arkisto p\u00e4ivittyy jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n

Mediassa kirjoitetaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Veijo Murtom\u00e4ki<\/strong> kirjoittaa Facebookissa 19.3.2025<\/a> otsikolla Melartin nyt 150!<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Erkki Melartinin syntym\u00e4st\u00e4 tulee kuluneeksi nyt 150 vuotta, mit\u00e4 ei tosin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun orkestereiden ohjelmistoista huomaa. Sen sijaan ns. maakuntaorkesterit ovat esitt\u00e4neet valikoidusti Melartinin kuutta sinfoniaa (1903-1925) ja tuoneet niit\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiinkin.<\/p>\n\n\n\n

Erik Gustaf Melartin syntyi 7.2.1875 K\u00e4kisalmessa, ja h\u00e4n oli maamme musiikin keskeishahmoja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4, orkesterinjohtajana, tulevan Sibelius-Akatemian rehtorina, opettajana, kirjoittajana ja <\/a>kuvittajana. H\u00e4n oli siis oloissamme oikea renessanssipersoona. Ongelmaksi tuli toki osin Sibeliuksen keskeinen asema sinfonikkona, vaikka Melartininkin sinfonioiden esitykset olivat menestyksekk\u00e4it\u00e4 \u2013 mutta ne j\u00e4iv\u00e4t sinfoniaa nro 6 lukuun ottamatta painamatta.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi meill\u00e4 on aktiivinen Erkki Melartin -seura (1997\u2013), joka on apurahojen turvin voinut saattaa sinfonioiden partituurit esityskuntoon. Asialla ovat olleet monet toimijat, mutta keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ovat olleet seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer<\/strong>, jonka suurty\u00f6, Melartin-el\u00e4m\u00e4kerta on juuri valmistumassa, sek\u00e4 nuotinkirjoittaja ja partituurien korjaaja Jani Kyll\u00f6nen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Juhlavuoden kunniaksi on tarjolla lukuisia konsertteja: orkesterikonserttien lis\u00e4ksi kamarimusiikki-, piano- ja laulutapahtumia sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 infotilaisuuksia. Yliopiston kirjastossa eli Kansalliskirjastossa avautui vastik\u00e4\u00e4n kaikille avoin Melartin-juhlan\u00e4yttely. Vuoden ohjelmaan voi tutustua seuran ao. linkin sivulla.<\/p>\n\n\n\n

Juuri 19.3.3035 Temppeliaukion kirkossa kuultu Hyvink\u00e4\u00e4n orkesterin<\/strong> konsertti kapellimestarinaan sen pitk\u00e4aikainen johtaja Tuomas Piril\u00e4<\/strong> esitteli s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kunnianhimoisimpana pidetyn ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4nkin kenties eniten arvostaman sinfonian nro 3 (1907). Melartin piti sit\u00e4 suorastaan \u201dtestamenttinaan\u201d, sill\u00e4 tuolloin h\u00e4n taisteli el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tuberkuloosin vankina.<\/p>\n\n\n\n

Melartinin tyyli\u00e4 ei ole helppo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, sill\u00e4 se on synteesi monista 1900-luvun vaihteen s\u00e4velt\u00e4jien musiikin piirteist\u00f6ist\u00e4. Wieniss\u00e4 Robert Fuchsin johdolla opiskelleena Melartinin 3. sinfoniassa soi Bruckner, T\u0161aikovski, Mahler, R. Strauss, hieman Skrjabin ja melko selv\u00e4sti Sibelius \u2013 toki ilman plagiointina.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 sinfoniassa dramaattiset \u00e4\u00e4nenpainot, lyyriset tuokiot, poikkeuksellisen laaja poikamainen scherzo, johon yhdistyy \u201dkuolonkoraali\u201d, taistelu el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kohtalon voittaminen muodostaa todellisen kaaren, jota teemojen syklinen paluu korostaa. Viimeisen osan p\u00e4\u00e4ttyminen hitaaseen Largoon on suurenmoisen t\u00e4yttymyksellinen.<\/p>\n\n\n\n

Piril\u00e4 johti vakuuttavasti ilman partituuria ja orkesteri soi sek\u00e4 hivelev\u00e4sti ett\u00e4 tuhdisti, v\u00e4lill\u00e4 ehk\u00e4 liiankin, sill\u00e4 Temppeliaukion kirkon akustiikka luo helposti kumua, etenkin matalassa rekisteriss\u00e4. Mutta kuulija vakuuttui Melartinin s\u00e4velajattelun vahvuudesta ja toimivuudesta. Hattu pois sek\u00e4 Melartinille ett\u00e4 orkesterille.<\/p>\n\n\n\n

Konsertin aluksi kuultiin meill\u00e4 liian harvoin esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ranskalaista (orkesteri)musiikkia, Vincent d\u2019Indy<\/strong>\u2019t\u00e4 (1851-1931), joka tunnetaan meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Kuulan ja Madetoja opettajana. Sibelius sai h\u00e4nelt\u00e4 vaikutteita, kenties siksikin ett\u00e4 h\u00e4n tapasi tuon ajankohdan er\u00e4\u00e4n etummaisen s\u00e4vellysopettajan ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Lontoossa ja kuuli t\u00e4m\u00e4n teoksia.<\/p>\n\n\n\n

d\u2019Indy s\u00e4velsi suurimuotoisina s\u00e4vellyksin\u00e4 isoja kamariteoksia, viisi sinfonia, noin 20 muuta orkesteriteosta sek\u00e4 4-5 oopperaa, joista kahta t\u00e4rkeint\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n: Fervaal ja L\u2019\u00c9tranger (Muukalainen). Nyt kuultiin d\u2019Indyn wagnerilaisen Fervaal-oopperan (1889-1898) prologin johdanto, joka pani toki toivomaan lis\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n orkesterimusiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Konsertin solistina kuultiin Kuopion viulukilpailun voittaja Amanda Ernesaksia<\/strong> Sibeliuksen viulukonserton tulkkina. H\u00e4n soitti ihastuttavan laulavasti ja tyylikk\u00e4\u00e4sti, teknisesti varsin virheett\u00f6m\u00e4sti, viipyillen Sibeliuksen melodioissa ja soinneissa. Hidas osa oli esityksen kruunu. Finaalin alussa oli kenties pient\u00e4 ramppikuumetta, mutta se oli pian unohdettu, joten jatko sujui nautittavasti ja mallikkaasti. H\u00e4nest\u00e4 kuullaan viel\u00e4 varmasti viel\u00e4 paljon.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Hufvudstadsbladetissa 7.2.2025<\/strong> julkaistiin Wilhelm Kvistin<\/strong> Kansalliskirjaston n\u00e4yttely\u00e4 esittelev\u00e4 artikkeli Tons\u00e4ttaren Erkki Melartin firas med kuriosa<\/a><\/em><\/strong>. Eero Tarasti<\/strong> kirjoittaa Amfion<\/em>-lehdess\u00e4 laajasti Melartin-juhlien aloituksesta otsikolla JUHLA ALKOIVAT<\/a>. Mats Liljeroos<\/strong> puolestaan ihmettelee Hufvudstadsbladetissa, miksi johtavat orkesterimme ohittivat Melartinin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kuin sit\u00e4 ei olisi ollutkaan. Boulez i all \u00e4ra men var blev Melartin?<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

“Kuin joka hetki olisi lahja”<\/strong><\/a> – Jari Hoffr\u00e9nin<\/strong> laaja arvio Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian konsertista Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 13.3.2025.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Pukinjuuri IV<\/p>\n\n\n\n

Pukinm\u00e4ki-seura on julkaissut nelj\u00e4nnen vuosikirjansa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kotiseutuneuvos Tero Tuomiston<\/strong> kirjoituksia Erkki Melartinista ja h\u00e4nen l\u00e4hipiirist\u00e4\u00e4n Pukinm\u00e4ell\u00e4 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla. Melartinin muistoa vaalitaan Pukinm\u00e4ell\u00e4 kauniilla ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla tavalla. Esimerkiksi 24.-25.5.2025 j\u00e4rjestett\u00e4vill\u00e4 Pukinm\u00e4ki-p\u00e4ivill\u00e4 Tero Tuomisto vet\u00e4\u00e4 kotiseutuk\u00e4velyn, jonka yhten\u00e4 kohteena ovat Erkki Melartinin aikuiset kohteet, joita on edelleen olemassa. Yhteyden seuraan ja kirjatilauksen voi tehd\u00e4 osoitteella pukinmakiseura@gmail.com<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jo tapahtunutta<\/strong> …<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston n\u00e4yttelyn avajaiset<\/strong> olivat kutsuvieraille 6.2.2025<\/strong> klo 18.15-20.00. Muutamia kuvia l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. N\u00e4yttelyyn kannattaa kuitenkin tutustua omin silmin, vitriineist\u00e4 ei ole eik\u00e4 tule kuvia n\u00e4ille sivuille.<\/p>\n\n\n\n

7.2.2025 Yle Radio 1 ja my\u00f6hemmin Areena (30 vrk ajan) NARRIN AAMULAULU<\/strong> klo 11.00 (uusinta sunnuntaina 9.2. klo 8.05) Tuire Ranta-Meyer<\/strong> ja Outi Paananen<\/strong> esittelev\u00e4t vasta auennutta Kansalliskirjaston juhlavuoden n\u00e4yttely\u00e4 Kohti korkeuksia<\/em> – Erkki Melartinin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4nty\u00f6 ja el\u00e4m\u00e4nkatsomus<\/em><\/a>. N\u00e4yttely on avoinna 31.10.2025 asti arkisin klo 9-18.<\/p>\n\n\n\n

Sibelius-Akatemian R-talon juhlasalin l\u00e4mpi\u00f6ss\u00e4 paljastettiin 7.2.2025<\/strong> juhlallisesti Erkki Melartinin muotokuva<\/strong>, jollainen on t\u00e4h\u00e4n asti puuttunut oppilaitoksen tiloista, vaikka Melartin toimi sen pitk\u00e4aikaisena rehtorina. Kaarlo Atran 1923 tekem\u00e4 muotokuvan etsiminen ja l\u00f6ytyminen olivat varsinainen seikkailutarina, jonka Tuire Ranta-Meyer kertoi kutsuvieraille ja toivottavasti my\u00f6hemmin isommallekin yleis\u00f6lle ja kirjallisessa muodossa. Muotokuvan lahjoitti Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle Erkki Melartin -seura, joka oli saanut taulun 2022 Hyvink\u00e4\u00e4n kirjaston lahjoituksena. Konserttisalissa oli 19.00 – 21.30 JUHLAKONSERTTI<\/strong>, jonka tarkempi ohjelma l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

9.2.2025<\/strong> Liedkollektiivi Arabia kaikuu<\/strong> piti Sinebrychoffin taidemuseossa Melartin-konsertin otsikolla Mets\u00e4n polkuja<\/strong>. Museon Empire-sali oli \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 meit\u00e4 kiinnostuneita kuulijoita. Kuulimme tunnin konsertissa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ja korkeatasoisen kattauksen Melartinin tunnettuja ja hiukan my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja yksinlauluja. Solisteina toimivat sopraanot Sofia Hiltunen<\/strong>, Anni Koskinen<\/strong>, Mea Tikkanen<\/strong> ja Maria Turunen<\/strong>, s\u00e4est\u00e4jin\u00e4 Tuomas Kangas<\/strong> ja Edit Rautio<\/strong> sek\u00e4 liedpianisti Armaan Madar<\/strong>, joka my\u00f6s juonsi konsertin. Esiintyjien yhteiskuva l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Yle Radio 1 uusintana ohjelma Erkki ja Ture, karjalaiset kosmopoliittiyst\u00e4v\u00e4t<\/strong> pe 14.2 kello 11 (uusinta su 16.2. kello 8.05). Areenassa 30 vrk.<\/p>\n\n\n\n

16.2.2025 <\/strong>Villa Gyllenbergin taidemuseossa pidettiin konsertti STJ\u00c4RNOR<\/a><\/strong>. Liedkollektiivi Arabia kaikuu<\/strong>: sopraanot Anna Ginstr\u00f6m<\/strong>, Sofia Hiltunen<\/strong>, Marja Kari<\/strong>, Mea Tikkanen<\/strong> pianistinaan Tuomas Kangas<\/strong>, mezzosopraano Riikka M\u00e4kinen<\/strong> sek\u00e4 pianotaiteilija D\u00e1vid Szilasi<\/strong> tarjosivat monipuolisen konsertin katsomont\u00e4ydelle yleis\u00f6lle. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kuullut laulut, varmuuden vuoksi: Oravan j\u00e4ljill\u00e4<\/em> – Mirjamin laulut I & II<\/em> (Riikka M\u00e4kinen) – Gieb mir dein Herze<\/em> & Angoisse<\/em> (Sofia Hiltunen) – Syd\u00e4nmaan lammella<\/em> & Rannalle nukkunut<\/em> (Mea Tikkanen) – Chrysanthemum<\/em> & P\u00e4iv\u00e4n viime s\u00e4teet<\/em> (Riikka M\u00e4kinen) – Mot alla stj\u00e4rnor <\/em>& Stj\u00e4rnor<\/em> (Anna Ginstr\u00f6m) – Lumpeenkukka<\/em> & P\u00e4in kaunista kaukorantaa<\/em> (Mea Tikkanen) – Kev\u00e4tvaloa <\/em>& Maggiolata<\/em> (Marja Kari).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Pukinm\u00e4en kirjastossa<\/strong> on esill\u00e4 pieni Melartin-n\u00e4yttely. Erkki Melartin asui Pukinm\u00e4ess\u00e4 melkein koko aikuisen ik\u00e4ns\u00e4. Kuvat otti kotiseutuneuvos Tero Tuomisto<\/strong>, joka toimii Pukinm\u00e4ki-seuran sihteerin\u00e4 ja on my\u00f6s Erkki Melartin -seuran pitk\u00e4aikainen j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

21.2.2025 <\/strong>Yle Radio 1 uusintana ohjelma Ihana Aino, Aino-oopperan synnyst\u00e4<\/strong> pe 21.2. kello 11 (uusinta su 23.2. kello 8.05). Areenassa 30 vrk.<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston juhlavuoden n\u00e4yttely Kohti korkeuksia<\/em> – Erkki Melartinin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4nty\u00f6 ja el\u00e4m\u00e4nkatsomus<\/em><\/strong><\/a> on avoinna 31.10.2025 asti arkisin klo 9-18.<\/p>\n\n\n\n

Sibelius-museossa on avoinna 5.2. – 2.3.2025 n\u00e4yttely Erkki Melartin 150 vuotta: Monipuolinen taiteilija<\/a><\/strong>. Museon kokoelmissa on kolmisenkymment\u00e4 Melartinin taideteosta. Listaus l\u00f6ytyy museon tietokannasta<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sometiedottaja Pinja Ukkola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Laulajatar Eilamaria Leskinen<\/strong> ja pianotaiteilija Jouni Somero<\/strong> ovat levytt\u00e4neet Melartinin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi laulun Mademoiselle Rococo,<\/em> op. 97, nro 2 (FC-Records FCRCD-9774) ja meill\u00e4 on nyt ilo – ja lupa – tarjota tuo \u00e4\u00e4nitys kaikille Melartinin yst\u00e4ville t\u00e4m\u00e4n linkin<\/a><\/strong> kautta.<\/p>\n\n\n\n

13.-15.3.2025 Kaksi kaupunkia – kaksi sinfoniaa (Melartin nro 6 – Brahms nro 1) – kolme konserttia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torstaina 13.3.2025 kello 18 Jyv\u00e4skyl\u00e4n Encore-sali. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonia<\/strong>, johtajana Lorenzo Passerini<\/strong>. Konsertissa kuultiin Erkki Melartinin<\/strong> sinfonia nro 6,<\/em> op. 100 ja Johannes Brahmsin<\/strong> sinfonia nro 1<\/em>, op. 68, c-molli. Ennen konserttia FT Tuire Ranta-Meyerin<\/strong> esitelm\u00e4 otsikolla. Melartinin musiikki ja el\u00e4m\u00e4n polut<\/em>. Sama ohjelma kuultiin perjantaina 14.3.2025 kello 19, Lohjan Laurentius-salissa, Lohjan kaupunginorkesteri<\/strong>, johtajana Lorenzo Passerini<\/strong> ja kolmannen kerran lauantaina 15.3.2025 kello 19. Temppeliaukion kirkossa Helsingiss\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonia<\/strong>, johtajana Lorenzo Passerini<\/strong>. Ennen konserttia piti Suomen pankin entisen p\u00e4\u00e4johtajan Erkki Liikasen<\/strong> haastatella tulevan el\u00e4m\u00e4kerran tiimoilta FT Tuire Ranta-Meyeria<\/strong>. Haastattelu on lyk\u00e4tty tuonnemmaksi, koska kirjan aikataulu on venynyt. Kerromme, kun tied\u00e4mme enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Promokuva.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Anonyymi kuva.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"
Melartinin 3. sinfonian partituuri ensimm\u00e4inen sivu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Eero J\u00e4rnefelt: Jean Sibelius 1890<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Amanda Ernesaks (kuvaaja ei tiedossa)<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Melartinin “kohtalonsinfonia” nro 3, op. 40 Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Helsingiss\u00e4 18.-19.3.2025<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiistaina 18.3.2025 kello 19<\/strong>, Hyvink\u00e4\u00e4-sali. Hyvink\u00e4\u00e4n orkesteri<\/strong>, johtajana Tuomas Piril\u00e4<\/strong>. MELARTIN 150<\/a><\/strong> -konsertti, jonka ohjelmassa on Jean Sibeliuksen<\/strong> viulukonserton (solistina Kuopion viulukilpailun 2025 voittaja Amanda Ernesaks<\/strong>) lis\u00e4ksi Erkki Melartinin<\/strong> Sinfonia nro 3<\/em>, op. 40, F-duuri ja Vincent d’Indyn<\/strong> oopperan Fervaal<\/em> 1. n\u00e4yt\u00f6ksen johdanto. Ennen konserttia kello 18 j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Erkki Melartin -seuran ja Hyvink\u00e4\u00e4n musiikkiopiston kanssa ennakkotilaisuus, jossa Erkki Melartin -seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer<\/strong> kertoi Melartinin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Keskiviikkona 19.3.2025 kello 19<\/strong>-21 oli Temppeliaukion kirkossa Helsingiss\u00e4 Hyvink\u00e4\u00e4n orkesterin vierailukonsertti samalla ohjelmalla kuin tiistaina Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4. Yleis\u00f6\u00e4 oli runsaasti ja suosionosoitukset olivat hienon konsertin j\u00e4lkeen huumaavat.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

28.3.2025<\/strong> Konsertti Erkki Melartinin s\u00e4vellysluokka 1924<\/strong><\/em> Hakasalmen huvila, Helsinki <\/p>\n\n\n\n

Yleis\u00f6\u00e4 oli pienen salin t\u00e4ysi, tunnelma l\u00e4mmin ja ohjelmisto todella kiinnostava, harvinainen ja kuulijoiden reaktioiden perusteella innostava. Hienoon lopputulokseen vaikutti my\u00f6s soittajien vahva paneutuminen ja ainakin meille helsinkil\u00e4isille herkist\u00e4v\u00e4 taustalla n\u00e4kynyt vanhojen valokuvien kuvavirta. Pianotaiteilija Esa Yl\u00f6nen<\/strong> juonsi konsertin ja ahkeroi jokaisen teoksen pianistina. H\u00e4nt\u00e4 avusti nuottien vinhassa k\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4 laulaja Maja Burggraaff<\/strong> taidolla. Ohjelman eri kokoonpanoissa soittivat St\u00eap\u00e1n Graffe<\/strong>, viulu, Miroslav Kov\u00e1r<\/strong>, alttoviulu ja Michal Hre\u0148o<\/strong>, sello. Ohjelmassa kuultiin Onni Lamp\u00e9nin<\/strong> Chanson matinale<\/em> (1924), Helvi Leivisk\u00e4n<\/strong> pianotrion<\/em> osa Allegro con fuoco (1924), Sulho Rannan<\/strong> pianokvarteton Quartetto inquieto<\/em> (1924) osia, Yrj\u00f6 Gunaropuloksen<\/strong> Elegie<\/em> (1937) sek\u00e4 ehk\u00e4 illan p\u00e4\u00e4teoksen Uuno Klamin<\/strong> Quatuor<\/em>, pianokvartetto D-duuri (1922). Konsertin j\u00e4rjesti Erkki Melartin -seura ry ja sit\u00e4 tuki T\u0161ekin suurl\u00e4hetyst\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

12.4.2025 SPELDOSA – SOITTORASIA<\/strong> Melartinin s\u00e4vellyksi\u00e4 nuorille soittajille ja laulajille, Villa Albert, Porvoo.<\/p>\n\n\n\n

16.4.2025 Linda Suolahti<\/strong> ja Miikka Taipale<\/strong> – Melartin 150 – Viulusonaatti<\/em>, op. 10 ja Cantilene<\/em>, op. 44, nro 2 Hakasalmen huvila klo 19<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

17.4.2025<\/strong> Kiirastorstain klo 18 pianoresitaali Mystisen \u00e4\u00e4rell\u00e4 <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tilaisuus kutsui hiljentym\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten musiikillisten vastakohtien pariin, hiljaisuudesta huutoon. N\u00e4m\u00e4 teokset heijastelevat ajattomia inhimillisi\u00e4 teemoja kuten ihmisen ja yhteiskunnan sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua, luonnon tarjoamaa pysyvyytt\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, arvoituksellisen maailman rikkautta. Pianotaiteilija, MuT Eveliina Sumelius-Lindblom<\/strong> nostaa ohjelmassaan esille 1900-luvun modernismin ja aikamme musiikin mystiikan mestarit kuten Alfred Schnittke, Peteris Vasks, Olivier Messiaen<\/strong> ja Erkki Melartin<\/strong>. Teemaan johdatteli emeritusprofessori Matti Huttunen<\/strong> esitelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n Mystiikan utopiat musiikissa<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama konsertin esittely l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Luminatumin<\/strong> ja Sakari Ylivuoren<\/strong> luentokonsertti Kansalliskirjaston Kupolisalissa ti 13.5.2025<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston kev\u00e4tkonsertissa 13.5. Kupolisalissa esiintyi kahdeksanhenkinen lauluyhtye Luminatum<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Konsertti oli luonteeltaan ns. luentokonsertti, esitettyj\u00e4 teoksia esitteli yhtyeen johtaja, musiikin tohtori Sakari Ylivuori<\/strong>, jota voi hyvin luonnehtia kulttuurin ja tutkimuksen k\u00e4det savessa puurtavaksi tienraivaajaksi. Ylivuori on toiminut opettajana mm Sibelius-Akatemiassa ja Metropoliassa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on palkittu kuoronjohtaja, kirjailija ja tutkija Jean Sibelius Works julkaisuhankkeessa. Yhtyeess\u00e4 lauloivat Charlotta av H\u00e4llstr\u00f6m-Reijonen<\/strong> ja P\u00e4ivi Pald\u00e1nius<\/strong> (sopraano), Heidi Kokki<\/strong> ja Ellinor Hellman<\/strong> (altto), Joakim Haldin<\/strong> ja Martin von Weissenberg<\/strong> (tenori) sek\u00e4 Sakari Ylivuori ja Kim Lang<\/strong> (basso).<\/p>\n\n\n\n

Luminatumin kev\u00e4tkonsertissa kuullaan musiikkia my\u00f6s Melartinin oppilailta ja kollegoilta, Heidi Sundblad-Halmeelta<\/strong>, Greta Dahlstr\u00f6milt\u00e4<\/strong>, Helvi Leivisk\u00e4lt\u00e4<\/strong>, Alice Tegn\u00e9rilt\u00e4<\/strong>, V\u00e4in\u00f6 Raitiolta<\/strong> ja Aarre Merikannolta<\/strong>. Salin t\u00e4ysi yleis\u00f6 sai nauttia korkeatasoisesta musiikista ja Ylivuoren tietorikkaista v\u00e4lijuonnoista – ocks\u00e5 p\u00e5 svenska!. Illan ehk\u00e4 hienoin hetki oli konsertin loppupuolella, kun yhtye esitti Erkki Melartinin laulusarjan Sju mystiska botpsalmer<\/em>, op. 182 Nino Runebergin<\/strong> teksteihin. Sakari Ylivuorella oli mielenkiintoista kerrottavaa julkaisematta j\u00e4\u00e4neest\u00e4 teoksesta, jota on arveltu liian vaikeaksi 1910-luvun suomalaisille kuoroille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Melartin – Koskenniemi – Funtek – Jaakko Kortekangas 18.5.2025 klo 18 Helsingin konservatorion konserttisali<\/p>\n\n\n\n

Erkki Melartinin 24 laulua V. A. Koskenniemen<\/strong> teksteihin esikoiskokoelmasta Runoja<\/em> (1906). Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kaikki laulut opuksista 45-47 orkesterin s\u00e4estyksell\u00e4. Orkesterisovitukset teki Leo Funtek<\/strong>. Sunnuntaina tosin kuultiin laulu Tule armaani<\/em>, op. 47, nro 1 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Mikko Nisulan<\/strong> taitavasti tehtyn\u00e4 tyylinmukaisena sovituksena, koska Funtekin k\u00e4sikirjoitusta ei muiden laulujen tavoin ole ainakaan toistaiseksi l\u00f6ydetty. K\u00e4sikirjoitukset on kirjoittanut puhtaaksi nuottigraafikko Jani Kyll\u00f6nen<\/strong>, joka p\u00e4\u00e4si esityksess\u00e4 soittamaan celestaa. Palaamme konsertin tunnelmiin viel\u00e4 my\u00f6hemmin!<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Kuva Timo Mokkila<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n