{"id":1590,"date":"2025-09-20T14:06:05","date_gmt":"2025-09-20T14:06:05","guid":{"rendered":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?p=1590"},"modified":"2025-09-20T14:06:06","modified_gmt":"2025-09-20T14:06:06","slug":"kevainen-rakkauskertomus-laulujen-laulusta-melartinin-innoittajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?p=1590","title":{"rendered":"Kev\u00e4inen rakkauskertomus Laulujen laulusta Melartinin innoittajana"},"content":{"rendered":"\n

Teksti Rauno Myllyl\u00e4, MuM<\/p>\n\n\n\n

Laulujen laulu<\/em> on heprealaisen Raamatun runollinen kirja. Runot kertovat kahden ihmisen puhtaasta rakkaudesta, johon kuuluvat my\u00f6s eroottiset ja seksuaaliset ilmaisut ja kokemukset. Kirjan eroottisuuden vuoksi se oli vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois heprealaisen Raamatun kaanonista. Juutalaisilla onkin ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jonka mukaan sit\u00e4 ei kukaan saanut lukea alle 30-vuotiaana. Vaikka Jumalan nime\u00e4 ei ole mainittu kertaakaan, on aikaisemmin runoja luettu my\u00f6s vertauskuvallisesti kuvina Jumalasta ja Israelin kansasta, tai Kristuksesta ja h\u00e4nen kirkostaan. Vaikka nykyisin Laulujen laulua<\/em> luetaan yleisimmin kahden ihmisen v\u00e4lisen rakkauden ilmauksena, lukevat juutalaiset sit\u00e4 kuitenkin edelleen p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlan yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laulujen laulun<\/em> avainsanoma on tiivistetysti sanottu sen kahdeksannessa luvussa: Rakkaus on v\u00e4kev\u00e4 kuin kuolema, kiivas ja kyltym\u00e4t\u00f6n kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. (Laulujen laulu 8:6.)<\/p>\n\n\n\n

Kirjan nykyinen suomenkielinen nimi on suora k\u00e4\u00e4nn\u00f6s hepreasta. Se tarkoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on paras kaikista lauluista. Aiempi nimi Korkea veisu<\/em> on k\u00e4\u00e4nn\u00f6slaina saksasta ja ruotsista (H\u00f6ga visan<\/em>). Kirjan vanhempi nimi Salomon korkea veisu<\/em> liittyy tulkintaan, jonka mukaan runot olisivat kuningas Salomon puolisolleen sepitt\u00e4mi\u00e4. Kirjan kirjoittaja ja ajoitus ovat kuitenkin tuntemattomia. Jotkut tutkijoista ovat esitt\u00e4neet sen olevan yhten\u00e4isen tekstin sijaan eri aikoina tuotettujen lyyristen tekstien kokoelma, jonka juuret arvellaan olevan L\u00e4hi-id\u00e4n rakkauslyriikassa. Yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 varsinkin muinaisen Egyptin rakkausrunouteen, jossa naisen metaforana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein puutarhaa tai viinitarhaa, ja rakastelun metaforana hedelmien poimintaa ja nauttimista, tai vuoripuron virtaamista pulppuavaan l\u00e4hteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Laulujen laulussa<\/em> tavataan Raamatun kuvaamien alueiden luonto kauneimmillaan. Nimelt\u00e4 mainitaan yli kaksikymment\u00e4 kasvia ja l\u00e4hes yht\u00e4 monta el\u00e4int\u00e4. Kerrotaan lammaslaumoista ja paimenesta paimentamassa niit\u00e4 liljojen keskell\u00e4. Musta vuohilauma karkaa Gileadin rinteit\u00e4 alas. Kyyhkyset lymy\u00e4v\u00e4t kallionsein\u00e4miss\u00e4, ja mets\u00e4kyyhkysten kujerrus kuuluu. Laaksot ovat t\u00e4ynn\u00e4 liljoja ja Saaronin kedot kukkasia. Kaksi gasellia kirmaa liljojen keskell\u00e4. Peura hyppii tuoksuisilla vuorilla ja kiit\u00e4\u00e4 kukkuloilla.<\/p>\n\n\n\n

Laulujen laulussa<\/em> voidaan kokea talven v\u00e4istyminen ja sateiden laantuminen ja n\u00e4hd\u00e4 kukkasten puhkeaminen auringon kellastamaan maahan. Viikunapuu tekee jo kev\u00e4thedelm\u00e4\u00e4. Viinitarhassa viinik\u00f6ynn\u00f6s versoo, nuput aukeavat ja granaattiomenapuut kukkivat. N\u00e4iss\u00e4 lauluissa kerrotaan, kuinka pienet ketut ovat turmelleet nupullaan olevia viinitarhoja. Palmut huojuvat uljaina. Lemmenmarjat ja omenat tuoksuvat. P\u00e4iv\u00e4 paistaa s\u00e4dehtiv\u00e4sti ja paahtaa ja tummentaa ihon. Puutarhassa balsamin tuoksu levi\u00e4\u00e4 tuulen mukana. Lukija saa maistaa hunajaa, mett\u00e4, maitoa ja viinej\u00e4 ja sy\u00f6d\u00e4 puutarhan kalliita hedelmi\u00e4.

Erkki Melartinin Aamulauluun<\/em> (Morgons\u00e5ng<\/em>, op. 3\/2) valitsema teksti on Laulujen laulun<\/em> toisen luvun jakeiden 10-14 ja 16 pohjalta muodostettu. Kohtauksessa on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n, sulamilaisneidon ja h\u00e4nt\u00e4 rakastavan paimenen vuoropuhelu. Ennen t\u00e4t\u00e4 vuoropuhelua he ovat luvun alussa kuvailleet toisiaan tyypillisill\u00e4 luontovertauksilla: \u201dNiinkuin lilja orjantappurain keskell\u00e4, niin on minun armaani neitosten keskell\u00e4.\u201d \u201dKuin omenapuu mets\u00e4puitten keskell\u00e4, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskell\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Erkki Melartinin Aamulaulun<\/em> suomenkielinen teksti menee seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

Mies:<\/em> <\/strong>Nouse armas, kalleimpani, kanssani k\u00e4y! Nyt talvi on jo mennyt ja sade kaikonnut pois. \/ Kukkaset nousevat jo maasta, laulun aika on tullut ja mets\u00e4kyyhkyn \u00e4\u00e4ni kaikkialla soi. \/ Nouse armas, kalleimpani, kanssani k\u00e4y! Jo hedelm\u00e4t kypsyv\u00e4t viikunapuissa, viinik\u00f6ynn\u00f6s kukoistaa ja runsaasti tuoksuu. Sa kyyhky, sa piiloissa vuorten, nyt kallioissa suo mun n\u00e4hd\u00e4 kasvosi. Suo mun kuulla sun \u00e4\u00e4nes, sill\u00e4 \u00e4\u00e4nes on suloinen ja sun kasvos ihanaiset. \/ Neito<\/em>: On armaani mun ja min\u00e4 oon h\u00e4nen, joka kaitsee keskell\u00e4 liljain. \/ Mies:<\/em> Nouse armas, kalleimpani, kanssani k\u00e4y! \/ Neito:<\/em> On armaani mun ja min\u00e4 oon h\u00e4nen, joka kaitsee keskell\u00e4 liljain.<\/p>\n\n\n\n

Melartinin Aamulaulua<\/em>\u00a0kuunneltaessa\u00a0huomataan, ett\u00e4 jakeen 14 j\u00e4lkeen ei tule jaetta 15, vaan v\u00e4lisoitto ja sen j\u00e4lkeen jae 16. V\u00e4lisoiton aikana t\u00e4m\u00e4n puuttuvan s\u00e4keist\u00f6n ketut viinitarhassa tulevat v\u00e4kisinkin mieleen. \u201dAuttakaa meit\u00e4, ottakaa kiinni ketut, ketunpojat, jotka turmelevat viinitarhat! K\u00f6ynn\u00f6ksemme ovat juuri nupullaan!\u201d (Laulujen laulu 2: 15)<\/p>\n\n\n\n

Ei liene aivan v\u00e4\u00e4rin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n vertauskuvallista tarkoitusta tulkittu, jos \u00e4killinen voimakas fortekohta v\u00e4lisoiton loppupuolella saa ketunpojat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n k\u00e4p\u00e4l\u00e4m\u00e4keen. Vaikka Melartin ei olisikaan tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista, on tuo v\u00e4lisoitto siihen kohtaan paljon puhuva. <\/p>\n\n\n\n

Tarinan tytt\u00f6 kertoo Laulujen laulussa my\u00f6hemmin, kuinka h\u00e4nen veljens\u00e4 suuttuivat ja m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t h\u00e4net vartioon \u201dpienten kettujen\u201d varalta, \u201djotka turmelevat viinitarhoja\u201d. M\u00e4\u00e4r\u00e4yksen taustalla oli tyt\u00f6n rakastaman paimenpojan pyynt\u00f6 saada l\u00e4hte\u00e4 tyt\u00f6n kanssa kauniina kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velylle. Kettuvartioinnin avulla veljet yrittiv\u00e4t est\u00e4\u00e4 tytt\u00f6\u00e4 l\u00e4htem\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 6 kerrotaan, kuinka kuningas Salomo yritt\u00e4\u00e4 houkutella tyt\u00f6n omaan haaremiinsa, jossa jo entuudestaan on kuusikymment\u00e4 kuningatarta ja kahdeksankymment\u00e4 sivuvaimoa (6:8). H\u00e4n vetoaa siihen, ett\u00e4 tytt\u00f6 on ainutlaatuinen (6:9). Mutta Sulamit on uskollinen k\u00f6yh\u00e4lle paimenelle, nuoruutensa rakastetulle.<\/p>\n\n\n\n

Laulujen laulun<\/em> 2. luvun rakkauskertomus on my\u00f6s v\u00e4l\u00e4hdyksen omaisesti mukana tutun suvivirren viidenness\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4: Ei vertaistasi sulle, s\u00e4 lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin<\/em>. Samoin nykyisen virsikirjamme p\u00e4\u00e4si\u00e4isvirsiosastossa olevan kansanedustaja Leonard Typ\u00f6n kirjoittaman virren Aurinkomme yl\u00f6snousi<\/em> s\u00e4keist\u00f6t 2. ja 3. pohjautuvat Laulujen laulun<\/em> toisen luvun tekstiin. Virress\u00e4 kerrotaan muun muassa, miten kylm\u00e4 talvi pois on mennyt, myrskys\u00e4\u00e4 lakannut ja miten sulaneella syd\u00e4mell\u00e4 laulaa toukomettiset.<\/p>\n\n\n\n

Huomattavin samaan aiheeseen pohjautuva runo on Erkki Melartinin aikalaisen, Valter Juvan (1865-1922) vuonna 1916 kirjoittama Sulamith.<\/p>\n\n\n\n

Sulamith<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00bbTule, lemmitty vieno,<\/em> tule iltahan ihanaan!<\/em> On talvi mennyt, ja kukkii tieno,<\/em> kev\u00e4t tehnyt on tuloaan. Saa viinitarhuri k\u00e4yd\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n<\/em>, soi turturikyyhkyn laulu y\u00f6h\u00f6n,<\/em> on kypsin\u00e4 viikunat,<\/em> kukat viinik\u00f6ynn\u00f6ksen tuoksuvat!<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u00bbTule, lemmitty vieno,<\/em> tule iltahan ihanaan!<\/em> Miks k\u00e4tk\u00f6\u00f6n, kalliokyyhky pieno,<\/em> j\u00e4\u00e4t rotkosi suojustaan?<\/em> Sa kasvos, lemmitty, mulle n\u00e4yt\u00e4<\/em> ja \u00e4\u00e4nesi soinnuilla laaksot t\u00e4yt\u00e4:<\/em> ne soinnut on armahat,<\/em> ja kullan kasvot on ihanat!\u00bb<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mun yst\u00e4v\u00e4in on mun,<\/em> ma olen, armas, sun<\/em> ja tahdon karjaa kaita<\/em> sun kanssas likityksin,<\/em> mut illoin yksin<\/em> k\u00e4yn Myrrhavuoren maita.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

(Valter Juva: Sata runoa: valikoituja maailman kirjallisuudesta<\/em>. WSOY 1916)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti Rauno Myllyl\u00e4, MuM Laulujen laulu on heprealaisen Raamatun runollinen kirja. Runot kertovat kahden ihmisen puhtaasta rakkaudesta, johon kuuluvat my\u00f6s eroottiset[…]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1590","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1590"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1591,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1590\/revisions\/1591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}