{"id":725,"date":"2021-07-17T13:47:16","date_gmt":"2021-07-17T13:47:16","guid":{"rendered":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?p=725"},"modified":"2021-08-24T20:01:45","modified_gmt":"2021-08-24T20:01:45","slug":"oopperan-aino-puhtaaksikirjoitushanke-puolivalissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/?p=725","title":{"rendered":"Oopperan Aino puhtaaksikirjoitushanke puoliv\u00e4liss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Niilo Helanderin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahalla on saavutettu j\u00e4lleen yksi etappi Erkki Melartinin teosten tunnetuksi tekemisen ja esitt\u00e4misen tavoitteen suhteen. Hein\u00e4kuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 valmistui ooppera <em>Ainon <\/em>toisesta n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja epilogista maailman ensimm\u00e4inen puhtaaksikirjoitettu editio. Sen on laatinut seuran varapuheenjohtaja, nuottigraafikko <strong>Jani Kyll\u00f6nen<\/strong>, ja hankkeen k\u00e4ynnistymisest\u00e4 vastannut ty\u00f6ryhm\u00e4, jonka toisena j\u00e4senen\u00e4 Kyll\u00f6sen ohella on seuran puheenjohtaja <strong>Tuire Ranta-Meyer<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Melartinin tuotannon keskeisist\u00e4 suurista teoksista t\u00e4h\u00e4n asti ainoastaan Kalevala-aiheinen ooppera <em>Aino<\/em> (op. 50 vuodelta 1909) on ollut edelleen puhtaaksikirjoittamatta siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 sit\u00e4 on esitetty l\u00e4hes joka vuosikymmenell\u00e4. Viimeksi toukokuussa 2017 Suomen Kansallisooppera esitti teoksen konserttiversiona kapellimestari <strong>Klaus M\u00e4kel\u00e4n<\/strong> johdolla. Esitys sai niin yleis\u00f6lt\u00e4 kuin kriitikoilta poikkeuksellisen innostuneen vastaanoton. Mm. Helsingin Sanomien pitk\u00e4aikainen arvostelija <strong>Hannu-Ilari Lampila<\/strong> ja HBL:n kriitikko <strong>Mats Liljeroos<\/strong> pitiv\u00e4t teosta &#8220;parhaana suomalaisena oopperana kautta aikojen&#8221;. Lampila kirjoitti arvostelussaan (<a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000005229366.html\">HS 28.5.2017<\/a>) oopperan olevan &#8220;haltioitunut luonnon ylistyslaulu, jossa impressionistiss\u00e4vytteinen kansallisromantiikka yhdistyy onnellisesti wagneriaaniseen k\u00e4rsimyskromatiikkaan ja myyttisyyteen&#8221;. Liljeroos puolestaan toivoi (<a href=\"https:\/\/www.hbl.fi\/artikel\/en-finlandsk-wagner-i-farten\/\">HBL 27.5.2017<\/a>), ett\u00e4 vuonna 2025, kun Melartinin syntym\u00e4st\u00e4 tulee 150 vuotta, teos saataisiin viimein my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle t\u00e4ysipainoisena esityksen\u00e4. My\u00f6s esityksen kapellimestari, soittajat ja solistit olivat vaikuttuneita t\u00e4ysverisen wagneriaanisesta teoksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallisoopperan konserttiesityksen yhteydess\u00e4 tulivat ilmi oopperan partituurin ja orkesteristemmojen suuret ongelmat. Jo aiemminkin useat kapellimestarit, mutta my\u00f6s vuoden 2017 konserttiversion johtanut Klaus M\u00e4kel\u00e4 harmittelivat esitysmateriaalin huonoa tilaa, koska se teett\u00e4\u00e4 orkesterille ja kapellimestarille ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joka on pois efektiivisest\u00e4 harjoitusajasta. Kansallisooppera toivoi, ett\u00e4 editoitu materiaali olisi saatu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo esityst\u00e4 varten. T\u00e4m\u00e4 ei resurssi- ja aikataulusyist\u00e4 ollut silloin mahdollista. Nyt, kun sinfonioiden mittava, vuosille 2007-2019 ajoittunut puhtaaksikirjoitusprojekti oli saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, <em>Aino<\/em> on ollut mahdollista ottaa ty\u00f6listalle.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"424\" height=\"342\" src=\"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Aino2.jpg\" alt=\"Aino Ackt\u00e9 oopperan p\u00e4\u00e4roolissa ensiensitysvuonna 1909\" class=\"wp-image-730\" srcset=\"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Aino2.jpg 424w, https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Aino2-300x242.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 424px) 100vw, 424px\" \/><figcaption>Aino Ackt\u00e9 oopperan p\u00e4\u00e4roolissa ensiensitysvuonna 1909<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><em>Aino<\/em> on suuren luokan j\u00e4lkiwagneriaaninen ooppera, jossa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n luomisvoima on parhaimmillaan ja orkesterin varsin moderni k\u00e4ytt\u00f6tapa aikaansa edell\u00e4 (ks. mm. <strong>Kalevi Ahon<\/strong> <em>Suomalainen musiikki ja Kalevala<\/em> 1985). Kunnollisen esitysmateriaalin puute on haitannut sen mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 esille niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Niilo Helanderin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/strong> apurahalla oli mahdollista saada vain osa oopperan partituurista kirjoitettua puhtaaksi. Ty\u00f6ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi aloittamaan hankkeen toisesta n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4, sill\u00e4 sen aloittava Ainon ns. <em>Koivuaaria<\/em> ja lopun suuri epilogi ovat my\u00f6s konserttiohjelmistoon soveltuvia soolonumeroita. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en katsottiin siis tarkoituksenmukaisesti editoida ensin j\u00e4lkimm\u00e4inen n\u00e4yt\u00f6s ja epilogi. Toivottavasti apurahoitusta l\u00f6ytyy l\u00e4hiaikoina my\u00f6s ensimm\u00e4isen n\u00e4yt\u00f6ksen puhtaaksikirjoittamiseen. Niin Melartinin 150-vuotisjuhlavuonna 2025 olisi toiveita saada Liljeroosin toive toteutumaan ja ooppera n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle uutena tuoreena ja n\u00e4kemyksellisen\u00e4 ohjauksena.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niilo Helanderin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahalla on saavutettu j\u00e4lleen yksi etappi Erkki Melartinin teosten tunnetuksi tekemisen ja esitt\u00e4misen tavoitteen suhteen. Hein\u00e4kuun puolessa[&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[3],"class_list":["post-725","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-erkki-melartin"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=725"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":753,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/725\/revisions\/753"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/erkkimelartin.fi\/em\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}