Erkki Melartin

Teksti Rauno Myllylä, MuM

Laulujen laulu on heprealaisen Raamatun runollinen kirja. Runot kertovat kahden ihmisen puhtaasta rakkaudesta, johon kuuluvat myös eroottiset ja seksuaaliset ilmaisut ja kokemukset. Kirjan eroottisuuden vuoksi se oli vaarassa jäädä pois heprealaisen Raamatun kaanonista. Juutalaisilla onkin ollut määräys, jonka mukaan sitä ei kukaan saanut lukea alle 30-vuotiaana. Vaikka Jumalan nimeä ei ole mainittu kertaakaan, on aikaisemmin runoja luettu myös vertauskuvallisesti kuvina Jumalasta ja Israelin kansasta, tai Kristuksesta ja hänen kirkostaan. Vaikka nykyisin Laulujen laulua luetaan yleisimmin kahden ihmisen välisen rakkauden ilmauksena, lukevat juutalaiset sitä kuitenkin edelleen pääsiäisjuhlan yhteydessä.

Laulujen laulun avainsanoma on tiivistetysti sanottu sen kahdeksannessa luvussa: Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. (Laulujen laulu 8:6.)

Kirjan nykyinen suomenkielinen nimi on suora käännös hepreasta. Se tarkoittaa, että tämä on paras kaikista lauluista. Aiempi nimi Korkea veisu on käännöslaina saksasta ja ruotsista (Höga visan). Kirjan vanhempi nimi Salomon korkea veisu liittyy tulkintaan, jonka mukaan runot olisivat kuningas Salomon puolisolleen sepittämiä. Kirjan kirjoittaja ja ajoitus ovat kuitenkin tuntemattomia. Jotkut tutkijoista ovat esittäneet sen olevan yhtenäisen tekstin sijaan eri aikoina tuotettujen lyyristen tekstien kokoelma, jonka juuret arvellaan olevan Lähi-idän rakkauslyriikassa. Yhtäläisyyksiä voidaan nähdä varsinkin muinaisen Egyptin rakkausrunouteen, jossa naisen metaforana käytetään usein puutarhaa tai viinitarhaa, ja rakastelun metaforana hedelmien poimintaa ja nauttimista, tai vuoripuron virtaamista pulppuavaan lähteeseen.

Laulujen laulussa tavataan Raamatun kuvaamien alueiden luonto kauneimmillaan. Nimeltä mainitaan yli kaksikymmentä kasvia ja lähes yhtä monta eläintä. Kerrotaan lammaslaumoista ja paimenesta paimentamassa niitä liljojen keskellä. Musta vuohilauma karkaa Gileadin rinteitä alas. Kyyhkyset lymyävät kallionseinämissä, ja metsäkyyhkysten kujerrus kuuluu. Laaksot ovat täynnä liljoja ja Saaronin kedot kukkasia. Kaksi gasellia kirmaa liljojen keskellä. Peura hyppii tuoksuisilla vuorilla ja kiitää kukkuloilla.

Laulujen laulussa voidaan kokea talven väistyminen ja sateiden laantuminen ja nähdä kukkasten puhkeaminen auringon kellastamaan maahan. Viikunapuu tekee jo keväthedelmää. Viinitarhassa viiniköynnös versoo, nuput aukeavat ja granaattiomenapuut kukkivat. Näissä lauluissa kerrotaan, kuinka pienet ketut ovat turmelleet nupullaan olevia viinitarhoja. Palmut huojuvat uljaina. Lemmenmarjat ja omenat tuoksuvat. Päivä paistaa sädehtivästi ja paahtaa ja tummentaa ihon. Puutarhassa balsamin tuoksu leviää tuulen mukana. Lukija saa maistaa hunajaa, mettä, maitoa ja viinejä ja syödä puutarhan kalliita hedelmiä.

Erkki Melartinin Aamulauluun (Morgonsång, op. 3/2) valitsema teksti on Laulujen laulun toisen luvun jakeiden 10-14 ja 16 pohjalta muodostettu. Kohtauksessa on päähenkilön, sulamilaisneidon ja häntä rakastavan paimenen vuoropuhelu. Ennen tätä vuoropuhelua he ovat luvun alussa kuvailleet toisiaan tyypillisillä luontovertauksilla: ”Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä.” ”Kuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä.”

Erkki Melartinin Aamulaulun suomenkielinen teksti menee seuraavasti:

Mies: Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! Nyt talvi on jo mennyt ja sade kaikonnut pois. / Kukkaset nousevat jo maasta, laulun aika on tullut ja metsäkyyhkyn ääni kaikkialla soi. / Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! Jo hedelmät kypsyvät viikunapuissa, viiniköynnös kukoistaa ja runsaasti tuoksuu. Sa kyyhky, sa piiloissa vuorten, nyt kallioissa suo mun nähdä kasvosi. Suo mun kuulla sun äänes, sillä äänes on suloinen ja sun kasvos ihanaiset. / Neito: On armaani mun ja minä oon hänen, joka kaitsee keskellä liljain. / Mies: Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! / Neito: On armaani mun ja minä oon hänen, joka kaitsee keskellä liljain.

Melartinin Aamulaulua kuunneltaessa huomataan, että jakeen 14 jälkeen ei tule jaetta 15, vaan välisoitto ja sen jälkeen jae 16. Välisoiton aikana tämän puuttuvan säkeistön ketut viinitarhassa tulevat väkisinkin mieleen. ”Auttakaa meitä, ottakaa kiinni ketut, ketunpojat, jotka turmelevat viinitarhat! Köynnöksemme ovat juuri nupullaan!” (Laulujen laulu 2: 15)

Ei liene aivan väärin säveltäjän vertauskuvallista tarkoitusta tulkittu, jos äkillinen voimakas fortekohta välisoiton loppupuolella saa ketunpojat lähtemään käpälämäkeen. Vaikka Melartin ei olisikaan tarkoittanut mitään tällaista, on tuo välisoitto siihen kohtaan paljon puhuva. 

Tarinan tyttö kertoo Laulujen laulussa myöhemmin, kuinka hänen veljensä suuttuivat ja määräsivät hänet vartioon ”pienten kettujen” varalta, ”jotka turmelevat viinitarhoja”. Määräyksen taustalla oli tytön rakastaman paimenpojan pyyntö saada lähteä tytön kanssa kauniina kevätpäivänä kävelylle. Kettuvartioinnin avulla veljet yrittivät estää tyttöä lähtemästä.

Luvussa 6 kerrotaan, kuinka kuningas Salomo yrittää houkutella tytön omaan haaremiinsa, jossa jo entuudestaan on kuusikymmentä kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa (6:8). Hän vetoaa siihen, että tyttö on ainutlaatuinen (6:9). Mutta Sulamit on uskollinen köyhälle paimenelle, nuoruutensa rakastetulle.

Laulujen laulun 2. luvun rakkauskertomus on myös välähdyksen omaisesti mukana tutun suvivirren viidennessä säkeistössä: Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin. Samoin nykyisen virsikirjamme pääsiäisvirsiosastossa olevan kansanedustaja Leonard Typön kirjoittaman virren Aurinkomme ylösnousi säkeistöt 2. ja 3. pohjautuvat Laulujen laulun toisen luvun tekstiin. Virressä kerrotaan muun muassa, miten kylmä talvi pois on mennyt, myrskysää lakannut ja miten sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset.

Huomattavin samaan aiheeseen pohjautuva runo on Erkki Melartinin aikalaisen, Valter Juvan (1865-1922) vuonna 1916 kirjoittama Sulamith.

Sulamith

»Tule, lemmitty vieno, tule iltahan ihanaan! On talvi mennyt, ja kukkii tieno, kevät tehnyt on tuloaan. Saa viinitarhuri käydä työhön, soi turturikyyhkyn laulu yöhön, on kypsinä viikunat, kukat viiniköynnöksen tuoksuvat!

»Tule, lemmitty vieno, tule iltahan ihanaan! Miks kätköön, kalliokyyhky pieno, jäät rotkosi suojustaan? Sa kasvos, lemmitty, mulle näytä ja äänesi soinnuilla laaksot täytä: ne soinnut on armahat, ja kullan kasvot on ihanat!»

Mun ystäväin on mun, ma olen, armas, sun ja tahdon karjaa kaita sun kanssas likityksin, mut illoin yksin käyn Myrrhavuoren maita.

(Valter Juva: Sata runoa: valikoituja maailman kirjallisuudesta. WSOY 1916)

Pasilan kirjastossa järjestetään neljä musiikkitapahtumaa 22.9. – 20.10. säveltäjä Erkki Melartinin (1875-1937) syntymän 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Kaikki järjestetään kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa auditoriossa.

Maanantaina 22.9. klo 18 Erkki Melartinin elämäkerran ”Niin nuori, niin palava. Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki” esittelyllä. Taideyliopiston Sibelius Akatemian elokuussa julkaisema kirja on ensimmäinen Erkki Melartinista kirjoitettu elämäkerta. Kirjoittaja Melartin-tutkija, FT, dosentti, Metropolian yliopettaja Tuire Ranta-Meyer esittelee säveltäjän elämänvaiheita ja kertoo kirjan taustoista. Tilaisuuteen liittyy myös Länsi-Helsingin musiikkiopiston musiikkiesitys.

Erkki Melartin oli aikansa monipuolisimpia säveltäjiä, jonka tuotanto sisältää kuusi sinfoniaa, orkesteri- ja kamarimusiikkia, 350 pianoteosta, yli 300 laulua, oopperan Aino, baletin Sininen helmi, näytelmämusiikkia aina lastenlauluihin asti. Jälkimmäisistä tunnetuimpia lienee Ratsulaulu (Hopoti hopoti hopoti hoi). Torstaina 2.10. Pasilan kirjastossa järjestetään Päiväkoti Lehdokin ”viskareille” (5-vuotiaille) ja ”eskareille” (6-vuotiaille) kaksi musiikkityöpajaa aiheena ”Melartinin puutarha”. Ohjaajana on musiikkipedagogi Kirsi Leutonen. Huom! Molemmat ryhmät ovat jo täynnä!

Toimiessaan Helsingin Musiikkiopiston, nykyisen Sibelius-Akatemian johtajana Melartin sävelsi myös pedagogiseen tarkoitukseen uutta musiikkia. Länsi-Helsingin musiikkiopisto on koostanut konsertin maanantaina 6.10. klo 18 Pasilan kirjastoon: Miten nuoret muusikot tulkitsevat Melartinia. Esiintyjinä musiikkiopiston pianisteja, viulisteja ja sellistejä. Konsertin juontaa rehtori Sunniva Fagerlund.

Pasilan kirjaston Melartin-sarja päättyy maanantaina 20.10. klo 18 Arabia kaikuu -liedkollektiivin konserttiin ”Metsän polkuja”. Esiintyjinä liedkollektiivin ammattilaulajat ja pianistit. Konsertissa kuullaan tuttuja lauluja Mirjamin lauluista Leivoon. Laulua Leivo (”Miks leivo lennät Suomehen niin varhain kevähällä”) laulettiin aiemmin aina koulujen kevätjuhlissa. Konsertin juontaa oopperalaulaja Saara Pääkkönen.

Konserttien kesto noin tunti (60 min.) Kaikkiin on vapaa pääsy. T E R V E T U L O A !

Tapahtumat tarjoavat yhteistyössä Pasilan kirjasto, osoite: Kellosilta 9, 00520 Helsinki, Länsi-Helsingin musiikkiopisto, Päiväkoti Lehdokki ja Erkki Melartin -seura ry

Erkki Melartinin suosittu laulu Morgonsång, op. 3, nro 2 on ollut tähän asti levytettynä vain alkukielellä. Tänään on laulu julkaistu ensi kerran suomenkielisenä tulkintana. Näyttelijä ja laulutaiteilija Anu Hälvä (sopraano) ja pianotaiteilija Jouni Somero ovat levyttäneet laulun nimellä Aamulaulu (FC-Records 2025). Esityksen pääsee kuuntelemaan suoratoistopalvelu Spotifyn kautta.

Ruotsin ja Suomen Intian suurlähetystöt järjestivät heinäkuussa New Delhissä konsertin, jossa kuultiin kahden pohjoismaisen säveltäjän eli juhlavuottaan viettävän Erkki Melartinin ja Wilhelm Stenhammarin lauluja. Konsertti järjestettiin otsikolla Nordic Tones under Indian skies 4.7.2025. Konsertissa esiintyivät Elizaveta Agrafenina, sopraano (Oslo/New Delhi), Emma Tillu, piano (Stockholm/Mumbai) ja Gulzara Shakir, viulu (Almaty/Mumbai). Melartinilta kuultiin konsertissa neljä Tagore laulua, op. 105 sekä Verner von Heidenstamin tekstiin sävelletty Från lägerbålet i öknen, op. 78, nro 1.

Perjantaina 22. elokuuta 2025 elettiin Sibelius-Akatemian R-talon juhlasalissa historiallisia hetkiä, kun oppilaitoksen pitkäaikaisen rehtorin, säveltäjä Erkki Melartinin elämäkerta Niin nuori, niin palava – ensimmäinen lajissaan! – julkistettiin. Tapahtumaa juhlittiin sekä sanoin että musiikkiesityksin, joista vastasivat Jaakko Kortekangas ja Petteri Salomaa Ilmo Rannan säestämänä. Ohjelmassa kuultiin mm. harvinaisuus, Melartinin Pan-nimiseen elokuvaan säveltämä Lied aus Pan. Kirjan kirjoittaja, FT Tuire Ranta-Meyer esitteli kirjaa ja sen kirjoitusprosessia. Salin täysi yleisö sai myös esittää tekijälle kysymyksiä, joita olikin paljon. Juhlan jälkeen oli aulassa kirjamyyntiä, kahvittelua ja vilkasta seurustelua.

Erkki Melartin -seura on julkaissut Erkki Melartinin vuonna 1934 Uuteen Suomeen kirjoittamat matkakirjeet toimitettuna ja kuvitettuna kirjana. Kirjeet ovat matkalta M/S Gripsholmin kyydissä Intiaan ja Afrikkaan. Matkalle Melartin pääsi varakkaiden ystäviensä lahjoituksella. Melartin on kirjassa humoristinen, utelias ja uutta pelkäämätön maailmanmatkustaja, joka tarkkailee kriittisellä, mutta myös empaattisella katseellaan sekä laivan yläluokan että matkalla kohdattujen köyhien ihmisten asenteita ja elämää.

Seuran kautta voi kysellä myös toista juhlavuoden kunniaksi valmistettua kirjaa eli 766-sivuiseksi laajentunutta teosluetteloa Noli me tangere. Siitä on valmistettu erittäin pieni painos, joka on mltei kokonaan etukäteen varattu. [Kirjaa ei ole enää saatavana!]

Elokuun 22. päivänä julkistetaan Tuire Ranta-Meyerin pitkäaikaisen tutkimustyön tuloksena ensimmäinen Melartinista koskaan kirjoitettu elämäkerta. Niin nuori, niin palava esittelee Erkki Melartinin elämänvaiheet ja työn musiikin luomiseksi ja opettamiseksi. Kirja avaa myös mielenkiintoisen kulttuurihistoriallisen näkymän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Suomeen ja Eurooppaan.

• Erkki Melartin: Omilla silmilläni eli Laiska Mies matkustaa Päiväntasaajalle (2025) – 20 euroa (kirja, seuran jäsenille hinta 15 euroa) + postitus
• Heikki Poroila: Noli me tangere : Erkki Melartinin teosluettelo (Honkakirja 2025) – 50 euroa (kirja, loppuunmyyty jo)
• Tuire Ranta-Meyer: Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki (Sibelius-Akatemia 2025) Ilmestyy 22.8.2025. Seuran kautta tilatun kirjan hinta 35 € + postitus (seuran jäsenille hinta on 30 €). Kustantaja myy kirjaa 40 euron hintaan.

Kysymykset ja tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Tuire Ranta-Meyer

Erkki Melartinin urkumusiikkia ei usein kuule, ja harvalla meistä on minkäänlaista mielikuvaa siitä, millaista musiikkia hän tälle soittimelle sävelsi. On tietysti niin, ettei Melartin juuri profiloitunut säveltämällä teoksia urkureille eikä häneltä ilmeisesti pyydetty tilausteoksiakaan uruille. Toisaalta monet hänen sävellysoppilaistaan olivat urkureita, muiden muassa Rikhard Mäkinen, Toivo Elovaara, Juhani Pohjanmies ja Taneli Kuusisto, eikä soitin voinut olla Helsingin Musiikkiopiston johtajalle erityisen vieras siksikään, että urkuja pystyi opiskelemaan pääaineena aina oppilaitoksen perustamisesta 1882 lähtien. Melartin opiskeli itse seitsemän vuotta musiikkiopistossa, opetti siellä teoriaa 30 vuotta ja johti oppilaitosta 25 vuotta.

Tätä taustaa vasten oli todella ilahduttavaa, että Turun Urkujuhlien ja samalla Melartin 150 -juhlavuoden ohjelmaan sisältyi hänen merkittävin urkuteoksensa Festliches Präludium (EM046). Urkutaiteilija Ville Urponen esitti teoksen sekä Tampereen tuomiokirkossa 17.7. että Turun tuomiokirkossa Turun Urkujuhlien yhteydessä (Turun Tuomiokirkon päivämusiikit -sarjassa) 29.7.2025.

Melartinin teos avasi Turun tuomiokirkon konsertin. Festliches Präludium eteni hyvin idiomaattisesti eli soittimenmukaisesti osittain urkujen mahtavia sointimahdollisuuksia esitellen, osittain melartinmaisessa, lempeän virtaavassa, unenomaisessa  luonnontunnelmassa viipyillen. Se lunasti mitä mainioimmin paikkansa noin 45 minuutin kestoisessa viihdyttävässä konsertissa, jonka muina teoksina olivat Carl Philip Emmanuel Bachin  Variazioni sulla Folia di Spagna, John Granlundin Passacaglia ja Louis Viernen Carillon de Westminster – erityylisyydessään kukin hyvin yleisöystävällinen ja kesän keskipäivään sopivan kepeä.

Turun Urkujuhlat ry. on vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää urkutaidetta sekä herättää harrastusta kyseistä taidemuotoa kohtaan. Yhdistys järjestää vuosittain Turun Urkujuhlat -nimisen kansainvälisen urkufestivaalin Turussa ja sen ympäristökunnissa. Ville Urponen on juhlien taiteellinen johtaja. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta (A-tutkinnot sekä urkujen- että pianonsoitossa). Hän täydensi opintojaan Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa ja valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian taiteelliselta tohtorinkoulutuslinjalta vuonna 2009.

Erkki Melartin -seura kiittää lämpimästi Turun Urkujuhlia ja Ville Urposta hienosta konsertista ja Melartinin merkittävän urkuteoksen esittämisestä!

Teksti Tuire Ranta-Meyer, kuvat Savonlinnan musiikkiakatemian Facebook-sivuilta

70-vuotista taivaltaan viettävä Savonlinnan musiikkiakatemia omisti sunnuntaina 27.7.2025 kokonaisen konsertin ”oman kylän pojalle”, niin ikään juhlavuottaan viettävälle Erkki Melartinille. Melartinhan kävi oppikoulun Savonlinnassa ja oli aktiivisesti mukana Savonlinnan ensimmäisillä oopperajuhlilla 1912. Hänen oli alun perin tarkoitus olla mukana oopperajuhlilla myös 1916, mutta heikko terveys esti osallistumisen tuolloin.

Musiikkiakatemian taiteellinen johtaja, pianisti Kristian Attila, oli rakentanut Erkki Melartinin syntymästä 150 vuotta -otsikoidun tilaisuuden ohjelman verrattoman taitavasti niin, että Melartinin säveltäjäpersoona tuli valotettua monesta eri suunnasta. Yleisölle oli tarjolla pianolla esitettyä sateen hiljaista surumielistä pisarointia ja liedparin tunnelmallisia metsän polkuja tai kesäyön romanssin taikavoimaa, mutta myös näytteitä säveltäjän dramaattisemmasta, vähemmän tunnetusta tuotannosta.

Sopraano Minna-Leena Lahdella oli Melartinin laulujen tulkitsijana hyvin laaja ilmaisuskaala, ja yhdessä liedpianistinsa Kristian Attilan kanssa hän kietoi kuulijat varauksettomasti mukaan mitä ihastuttavimpiin ja vaihtelevimpiin tunnelmiin. Ensimmäinen kokonaisuus koostui lauluista Minä metsän polkuja kuljen, Lumpeenkukka, Chrysanthemum, Sydänmaan lammella, Rosa rorans bonitatem (Armon ruusu) ja Pois meni merehen päivä. Erityisen hienoa oli kuulla Lumpeenkukka ja Rosa roram, joita jostain syystä esitetään kovin harvoin. Myös Pois meni merehen päivä oli yhtä vaikuttava kuin aina.

Pianisti Paavali Jumppanen soitti opuksen 52 Surullisesta puutarhasta kaksi viimeistä osaa ”Sade” ja ”Yksinäisyys”. Sade solisi samettisesti, kaikkea ylitulkintaa kaihtaen ja Yksinäisyydestä Jumppanen nosti esiin sen filosofista pohdintaa johdattaen kuulijat seuraamaan pieniä motiiveja ja viittauksia toivon sammumiseen ja resignaatioon, yksin jäämisen vääjäämättömyyteen.

Konsertin jälkimmäisessä osuudessa Lahti ja Attila valottivat Melartinin kykyä säveltää niin kepeitä kuin ekstaattisia tunnelmakuvia. Mademoiselle Rococo ja Nocturno ovat molemmat täysosumia omassa lajissaan, ja laulajan taipuisa, monipuolinen äänenkäyttö sai esiin ensimmäisessä niin virtuoosiset bravuurikappaleen kohokohdat kuin kykeni kannattelemaan jälkimmäisessä pitkää legatoa ja luomaan illuusion kesäyön ylimaallisen pysähtyneestä hetkestä. Liedparin osuuden päätti ihanan koskettava nuoren tytön lamento, Koivuaaria oopperasta Aino.

Koko konsertin päätti Jumppanen Melartinin jättiläismäisen, ensimmäisen maailmasodan ahdistavissa tunnelmissa sävelletyn ilmestyskirjasonaatin Fantasia Apocaliptica op. 111 parissa. Vaativa ja virtuoosinen teos todisti Melartinin etsineen vimmaisesti uutta tyyliä ja Suomessa aikanaan täysin poikkeuksellista pianistista ilmaisua, ikään kuin murtautumista irti vanhan maailman kahleista. Valitettavasti maamme musiikkielämä ei ollut vielä 1920-luvun koittaessa valmis tällaiseen, ja teos jäi vaille esityksiä yli 50 vuodeksi. Monien nykypäivän pianistien ohjelmistossa Fantasia apocalyptica on saanut kuitenkin ansaitsemansa sijan.

Sunnuntaina Paavali Jumppasen tulkinta oli yksi parhaista kuulemistani, sillä teoksen fyysiset haasteet ja virtuoosisuus sopivat hänelle samalla kun pohtivammat taitteet saivat esiin herkkävireisen, kuuntelevan pianoklangin.

Konsertin lähes kaikki esitetyt teokset olivat Minna-Leena Lahdelle ja Paavali Jumppaselle uusia tuttavuuksia, joihin hyvin kokenut liedpianisti Kristian Attila heidät ansiokkaasti tutustutti.

Yleisöllä oli ennen Melartin-salissa pidettyä konserttia mahdollisuus kuulla allekirjoittaneen 45 minuutin esitys juhlavuoden säveltäjästä ja otteita muutaman viikon päästä ilmestyvästä Melartin-elämäkerrasta. Hieno hellepäivä Savonlinnassa ja todellista juhlaa Melartinin vanhoille ja tuleville faneille.

Oopperaa & melodraamaa – nainen runoudessa ja mytologiassa

Sunnuntaina 29.6.2025 klo 17 Ruusu Ristin sali. Aittokalliontie 3, Jyväskylä. Esiintyjinä Maija Rautasuo, sopraano, Fanny Henn, mezzosopraano ja Pinja Ukkola, piano. Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

Oopperaa & Melodraama -konsertti tarjoaa kiehtovan ohjelman oopperaa ja harvinaisempia melodraamoja, joita yhdistävät mytologia, teosofia ja naishahmot. Ohjelmassa ovat Mozartin Yön kuningattaren aaria, Gounod’n Saphon aaria, Delibes’n Kukkaisduetto, sekä suomalaisia melodraamoja: Erkki Melartinilta Maria, op. 108, Juhani Pohjanmieheltä Kuoleman puutarha ja Oskar Merikannolta Under sykomoren, op. 86. Loistokkaat aariat ja melodramaattinen ilmaisu, jossa lausuttu teksti ja musiikki yhdistyvät, kuvaavat naiseutta, ystävyyttä, henkisiä teemoja ja suuria tunteita.

Kevään valo, lakeuden äärettömyys ja kaupungin vaikenevat katot. V. A. Koskenniemen runot Erkki Melartinin orkesterilauluina vievät kuulijan sadan vuoden takaiseen tunnelmaan: nuoren Koskenniemen kokoelma herätti heti ilmestyttyään suurta huomiota puhuessaan välitöntä, korutonta sydämen kieltä.
Melartin kuuli runot jo käsikirjoitusvaiheessa vuonna 1906 – ja lumoutui niistä. Yksinäisyys, luonnonlakien väistämättömyys ja kuolemanajatukset synnyttivät vastakaikua säveltäjässä, jonka elämää sairaudet usein varjostivat.

Laulusarjan sävelmaailma on omalaatuinen, välillä eleetön ja puhutteleva, toisinaan kokeellinen, ekspressiivinen ja villi. Kun kuulija sille antautuu, ainutkertaiset ja ihmeelliset runollismusikaaliset näköalat avautuvat hänelle.
Melartin 150 -juhlavuoden konsertissa kuullaan Koskenniemi-laulut ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan orkesterin säestyksellä. Orkesterisovitukset teki viulisti ja kapellimestari Leo Funtek, Melartin ystävä ja laulusarjan suuri ihailija.

Koskenniemi-sarjan solisteina toimivat oopperalaulajat Jaakko Kortekangas ja Maria Turunen, jotka ovat esittäneet runsaasti Melartinin yksinlauluja ja nostaneet ansiokkaasti esiin hänet liedsäveltäjänä. Lisäksi mukana ovat Maija Rautasuo, Iirisilona Segerstam ja Samuel Parkkinen sekä Helsinki Metropolitan Orchestra kapellimestarinaan Sasha Mäkilä.

Konsertti pidetään sunnuntaina 18.5.2025 klo 18 Helsingin konservatorion juhlasalissa. Konsertin kesto on noin 2 tuntia. Liput joko etukäteen store.metropolia.fi tai paikan päältä. Normaaliliput 20 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ja alle 18-vuotiaat vain 10 €. Lisätietoja.