Erkki Melartin

Yle Radio 1 juhlistaa Melartinin 150-vuotisjuhlavuotta teemaillan muodossa lauantaina 29.11.2025. Ohjelma löytyy Areenasta heti suoran lähetyksen jälkeen.

150 vuotta syntymänsä jälkeen Erkki Melartin on saanut elämäkerran, jossa hänen laaja-alainen toimintansa suomalaisen musiikkielämän hyväksi tulee näkyväksi. Säveltäjä, kapellimestari, pedagogi ja kansanvalistaja oli myös taidemaalari ja avarakatseinen maailmanmatkaaja, joka näki kaikissa hyvää. Melartinista keskustelemassa ovat elämäkerran kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer ja musiikintutkija Matti Huttunen. Ohjelmassa kuullaan myös Åbo Akademin säätiön intendentti Ulrika Gräggin, nuottigraafikko Jani Kyllösen, kapellimestari Hannu Linnun ja pianisti Eveliina Sumelius-Lindblomin haastattelut. Illan ovat toimittaneet Outi Paananen ja Markus Virtanen.

Iloisena uutisena Tuire Ranta-Meyerin Melartin-elämäkertaa Niin nuori, niin palava vaille jääneille kerrottakoon, että kirjasta otetaan kuin otetaankin uusi painos. Se tulee olemaan kustannussyistä pehmeäkantinen ja hiukan vähemmän painava muutenkin. Mutta sisältö on identtinen ensimmäisen painoksen suhteen.

Toinen painos tulee näillä näkymin myyntiin vuoden 2026 alussa, jouluksi emme uskalla sitä luvata. Hinta Melartin-seuran kautta tulee olemaan todennäköisesti 40 euroa + mahdollinen postitus. Päivitämme tätä uutista heti, kun uutta tietoa tulee.

Melartin-seuran julkaisemaa kirjaa Melartinin risteilystä 1934 otsikolla Omilla silmilläni on vielä saatavana hintaan 20 euroa + postikulut. Tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Arabia kaikuu -liedkollektiivin konsertti Metsän polkuja oli osa Pasilan kirjaston “Erkki Melartin 150” -tapahtumasarjaa. Kollektiivin ammattilaulajat ja -pianistit esittivät säveltäjän rakastetuimpia yksinlauluja Mirjamin lauluista Leivoon. Illan juonsi mezzosopraano, FM Saara Pääkkönen. Yleisöä oli paikalla auditorio puolillaan ja aplodit toistuivat kiitollisina.

Pasilan kirjaston puolesta oli auditorioon koottu pienoisnäyttely kokoelmissa olevista Erkki Melartinin levytyksistä ja nuoteista.

Pukinmäen taidekoulut yhteistyökumppaneineen järjestää marraskuussa valokarnevaalitapahtuman, joka juhlistaa säveltäjä Erkki Melartinin 150-vuotisjuhlaa “valon, tateen ja yhteisöllisyyden” merkeissä. Kyseessä on kaikille avoin, maksuton tapahtuma, jonka tarkoitus on tuoda syksyn pimeyteen iloa, väriä ja elämyksiä valotaiteen, sirkuksen ja esitystaiteen keinoin.

Melartinin musiikista inspiroituneet satuhahmot kiertävät tapahtumapäivinä valaistussa puistossa. Luvassa on ilma-akrobatiaa, klovneriaa, Sininen helmi -tanssiteos ja esiintymisiä Lauri Astalan Aurinkolabyrintin äärellä. 

3.11. klo 18-20 Avajaiset – 6.11. klo 18-20 Karnevaali-ilta – 7.11 klo 18.-20 Karnevaali-ilta. Muina aikoina puiston värivalot syttyvät joka ilta klo 18.00, 4.–9.11.2025. Valaistut puut ja koristeet, jotka muuttavat puiston satumaiseksi ympäristöksi. Avajaistilaisuudessa Perhetalo Unikossa ovat mukana Erkki Melartin -seuran edustajat, joista sihteeri Heikki Poroila lausuu avajaissanat ja puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer alustaa otsikolla Niin nuori, niin palava! Säveltäjä Erkki Melartista ja elämäkerran kirjoittamisesta.

Tule kokemaan ainutlaatuinen valon ja taiteen juhla – yksin, ystävien tai koko perheen kanssa.

Pasilan kirjaston Melartin150-tapahtuman yhtenä osana järjestettiin 2.10.2025 Melartin-seuran ja Päiväkoti Lehdokin kanssa yhteistyössä kaksi työpajaa. Ensin pääsivät 4-5-vuotiaat seikkailemaan Erkin puutarhassa ja sen jälkeen esikoululaiset.

Musiikkipedagogi (AMK) Kirsi Leutonen, joka on erikoistunut sekä varhaisiän musiikkikasvatukseen että yksinlauluun ja laulupedagogiikkaan oli räätälöinyt lapsille Erkin soiva puutarha -työpajan, jossa tutustuttiin Melartinin kiinnostuksen kohteisiin, elämään ja tietenkin sävellystuotantoon. Kaikki työpajassa käytetty musiikki oli lähtöisin Melartinin säveltäjänkynästä.

”Hoidimme Erkin puutarhan kukkia Prinsessa Ruususen juhlamarssin tahtiin marakasseja soittaen ja Oravan jäljillä -laulun Omppu-orava hyppeli ’hypsis ja ropsis’ tervehtien osallistujia ja esitellen orkesterin soittimia”, kuvaili Leutonen työpajan sisältöä. Myös työpajan tervetulo- ja loppulaulu olivat hänen omia sovituksiaan Melartinin teoksista. 

Sekä päiväkotilapset että kirjaston seuraamassa ollut lastenosaston henkilökunta olivat innoissaan työpajoista. ”Olipas hauskaa!”, tuntuivat kaikki ajattelevan. Pasilan kaikki lastenkirjastoammattilaiset olivat todella vakuuttuneita ja vaikuttuneita. Vaikka lapset eivät entuudestaan tunteneet työpajan vetäjää Kirsi Leutosta, he olivat alusta asti riemulla mukana taitavasti rakennetussa musiikkituokiossa. Kirjastossa syntyi idea jopa siitä, että lasten ja nuorten osaston työntekijöille voisi järjestää koulutusta tällaisesta luovasta musiikkitoiminnasta.

Melartin-seura kiittää tärkeästä yhteistyöstä sekä Kirsi Leutosta että Pasilan kirjaston johtaja Lassi Kokkosta.

Tapahtuma sai jälkikäteen seuraavat kiitokset:

“Kiitos ihanan musiikkityöpajan organisoinnista Lehdokin viskareille ja eskareille. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja sekä lapset että aikuiset nauttivat siitä. Ihanan osallistava. Kirsi otti kontaktia lapsiin yksilöllisesti, mutta myös veti onnistuneesti tapahtumaa koko ryhmä huomioiden.” (Katri Sinivuori, Päiväkodin johtaja, Varhaiskasvatuksyksikkö Lehdokki-Ratamo-PPH Keskinen 21.10.2025)

Teksti Rauno Myllylä, MuM

Laulujen laulu on heprealaisen Raamatun runollinen kirja. Runot kertovat kahden ihmisen puhtaasta rakkaudesta, johon kuuluvat myös eroottiset ja seksuaaliset ilmaisut ja kokemukset. Kirjan eroottisuuden vuoksi se oli vaarassa jäädä pois heprealaisen Raamatun kaanonista. Juutalaisilla onkin ollut määräys, jonka mukaan sitä ei kukaan saanut lukea alle 30-vuotiaana. Vaikka Jumalan nimeä ei ole mainittu kertaakaan, on aikaisemmin runoja luettu myös vertauskuvallisesti kuvina Jumalasta ja Israelin kansasta, tai Kristuksesta ja hänen kirkostaan. Vaikka nykyisin Laulujen laulua luetaan yleisimmin kahden ihmisen välisen rakkauden ilmauksena, lukevat juutalaiset sitä kuitenkin edelleen pääsiäisjuhlan yhteydessä.

Laulujen laulun avainsanoma on tiivistetysti sanottu sen kahdeksannessa luvussa: Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. (Laulujen laulu 8:6.)

Kirjan nykyinen suomenkielinen nimi on suora käännös hepreasta. Se tarkoittaa, että tämä on paras kaikista lauluista. Aiempi nimi Korkea veisu on käännöslaina saksasta ja ruotsista (Höga visan). Kirjan vanhempi nimi Salomon korkea veisu liittyy tulkintaan, jonka mukaan runot olisivat kuningas Salomon puolisolleen sepittämiä. Kirjan kirjoittaja ja ajoitus ovat kuitenkin tuntemattomia. Jotkut tutkijoista ovat esittäneet sen olevan yhtenäisen tekstin sijaan eri aikoina tuotettujen lyyristen tekstien kokoelma, jonka juuret arvellaan olevan Lähi-idän rakkauslyriikassa. Yhtäläisyyksiä voidaan nähdä varsinkin muinaisen Egyptin rakkausrunouteen, jossa naisen metaforana käytetään usein puutarhaa tai viinitarhaa, ja rakastelun metaforana hedelmien poimintaa ja nauttimista, tai vuoripuron virtaamista pulppuavaan lähteeseen.

Laulujen laulussa tavataan Raamatun kuvaamien alueiden luonto kauneimmillaan. Nimeltä mainitaan yli kaksikymmentä kasvia ja lähes yhtä monta eläintä. Kerrotaan lammaslaumoista ja paimenesta paimentamassa niitä liljojen keskellä. Musta vuohilauma karkaa Gileadin rinteitä alas. Kyyhkyset lymyävät kallionseinämissä, ja metsäkyyhkysten kujerrus kuuluu. Laaksot ovat täynnä liljoja ja Saaronin kedot kukkasia. Kaksi gasellia kirmaa liljojen keskellä. Peura hyppii tuoksuisilla vuorilla ja kiitää kukkuloilla.

Laulujen laulussa voidaan kokea talven väistyminen ja sateiden laantuminen ja nähdä kukkasten puhkeaminen auringon kellastamaan maahan. Viikunapuu tekee jo keväthedelmää. Viinitarhassa viiniköynnös versoo, nuput aukeavat ja granaattiomenapuut kukkivat. Näissä lauluissa kerrotaan, kuinka pienet ketut ovat turmelleet nupullaan olevia viinitarhoja. Palmut huojuvat uljaina. Lemmenmarjat ja omenat tuoksuvat. Päivä paistaa sädehtivästi ja paahtaa ja tummentaa ihon. Puutarhassa balsamin tuoksu leviää tuulen mukana. Lukija saa maistaa hunajaa, mettä, maitoa ja viinejä ja syödä puutarhan kalliita hedelmiä.

Erkki Melartinin Aamulauluun (Morgonsång, op. 3/2) valitsema teksti on Laulujen laulun toisen luvun jakeiden 10-14 ja 16 pohjalta muodostettu. Kohtauksessa on päähenkilön, sulamilaisneidon ja häntä rakastavan paimenen vuoropuhelu. Ennen tätä vuoropuhelua he ovat luvun alussa kuvailleet toisiaan tyypillisillä luontovertauksilla: ”Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä.” ”Kuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä.”

Erkki Melartinin Aamulaulun suomenkielinen teksti menee seuraavasti:

Mies: Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! Nyt talvi on jo mennyt ja sade kaikonnut pois. / Kukkaset nousevat jo maasta, laulun aika on tullut ja metsäkyyhkyn ääni kaikkialla soi. / Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! Jo hedelmät kypsyvät viikunapuissa, viiniköynnös kukoistaa ja runsaasti tuoksuu. Sa kyyhky, sa piiloissa vuorten, nyt kallioissa suo mun nähdä kasvosi. Suo mun kuulla sun äänes, sillä äänes on suloinen ja sun kasvos ihanaiset. / Neito: On armaani mun ja minä oon hänen, joka kaitsee keskellä liljain. / Mies: Nouse armas, kalleimpani, kanssani käy! / Neito: On armaani mun ja minä oon hänen, joka kaitsee keskellä liljain.

Melartinin Aamulaulua kuunneltaessa huomataan, että jakeen 14 jälkeen ei tule jaetta 15, vaan välisoitto ja sen jälkeen jae 16. Välisoiton aikana tämän puuttuvan säkeistön ketut viinitarhassa tulevat väkisinkin mieleen. ”Auttakaa meitä, ottakaa kiinni ketut, ketunpojat, jotka turmelevat viinitarhat! Köynnöksemme ovat juuri nupullaan!” (Laulujen laulu 2: 15)

Ei liene aivan väärin säveltäjän vertauskuvallista tarkoitusta tulkittu, jos äkillinen voimakas fortekohta välisoiton loppupuolella saa ketunpojat lähtemään käpälämäkeen. Vaikka Melartin ei olisikaan tarkoittanut mitään tällaista, on tuo välisoitto siihen kohtaan paljon puhuva. 

Tarinan tyttö kertoo Laulujen laulussa myöhemmin, kuinka hänen veljensä suuttuivat ja määräsivät hänet vartioon ”pienten kettujen” varalta, ”jotka turmelevat viinitarhoja”. Määräyksen taustalla oli tytön rakastaman paimenpojan pyyntö saada lähteä tytön kanssa kauniina kevätpäivänä kävelylle. Kettuvartioinnin avulla veljet yrittivät estää tyttöä lähtemästä.

Luvussa 6 kerrotaan, kuinka kuningas Salomo yrittää houkutella tytön omaan haaremiinsa, jossa jo entuudestaan on kuusikymmentä kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa (6:8). Hän vetoaa siihen, että tyttö on ainutlaatuinen (6:9). Mutta Sulamit on uskollinen köyhälle paimenelle, nuoruutensa rakastetulle.

Laulujen laulun 2. luvun rakkauskertomus on myös välähdyksen omaisesti mukana tutun suvivirren viidennessä säkeistössä: Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin. Samoin nykyisen virsikirjamme pääsiäisvirsiosastossa olevan kansanedustaja Leonard Typön kirjoittaman virren Aurinkomme ylösnousi säkeistöt 2. ja 3. pohjautuvat Laulujen laulun toisen luvun tekstiin. Virressä kerrotaan muun muassa, miten kylmä talvi pois on mennyt, myrskysää lakannut ja miten sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset.

Huomattavin samaan aiheeseen pohjautuva runo on Erkki Melartinin aikalaisen, Valter Juvan (1865-1922) vuonna 1916 kirjoittama Sulamith.

Sulamith

»Tule, lemmitty vieno, tule iltahan ihanaan! On talvi mennyt, ja kukkii tieno, kevät tehnyt on tuloaan. Saa viinitarhuri käydä työhön, soi turturikyyhkyn laulu yöhön, on kypsinä viikunat, kukat viiniköynnöksen tuoksuvat!

»Tule, lemmitty vieno, tule iltahan ihanaan! Miks kätköön, kalliokyyhky pieno, jäät rotkosi suojustaan? Sa kasvos, lemmitty, mulle näytä ja äänesi soinnuilla laaksot täytä: ne soinnut on armahat, ja kullan kasvot on ihanat!»

Mun ystäväin on mun, ma olen, armas, sun ja tahdon karjaa kaita sun kanssas likityksin, mut illoin yksin käyn Myrrhavuoren maita.

(Valter Juva: Sata runoa: valikoituja maailman kirjallisuudesta. WSOY 1916)

Pasilan kirjastossa järjestetään neljä musiikkitapahtumaa 22.9. – 20.10. säveltäjä Erkki Melartinin (1875-1937) syntymän 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Kaikki järjestetään kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa auditoriossa.

Maanantaina 22.9. klo 18 Erkki Melartinin elämäkerran ”Niin nuori, niin palava. Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki” esittelyllä. Taideyliopiston Sibelius Akatemian elokuussa julkaisema kirja on ensimmäinen Erkki Melartinista kirjoitettu elämäkerta. Kirjoittaja Melartin-tutkija, FT, dosentti, Metropolian yliopettaja Tuire Ranta-Meyer esittelee säveltäjän elämänvaiheita ja kertoo kirjan taustoista. Tilaisuuteen liittyy myös Länsi-Helsingin musiikkiopiston musiikkiesitys.

Erkki Melartin oli aikansa monipuolisimpia säveltäjiä, jonka tuotanto sisältää kuusi sinfoniaa, orkesteri- ja kamarimusiikkia, 350 pianoteosta, yli 300 laulua, oopperan Aino, baletin Sininen helmi, näytelmämusiikkia aina lastenlauluihin asti. Jälkimmäisistä tunnetuimpia lienee Ratsulaulu (Hopoti hopoti hopoti hoi). Torstaina 2.10. Pasilan kirjastossa järjestetään Päiväkoti Lehdokin ”viskareille” (5-vuotiaille) ja ”eskareille” (6-vuotiaille) kaksi musiikkityöpajaa aiheena ”Melartinin puutarha”. Ohjaajana on musiikkipedagogi Kirsi Leutonen. Huom! Molemmat ryhmät ovat jo täynnä!

Toimiessaan Helsingin Musiikkiopiston, nykyisen Sibelius-Akatemian johtajana Melartin sävelsi myös pedagogiseen tarkoitukseen uutta musiikkia. Länsi-Helsingin musiikkiopisto on koostanut konsertin maanantaina 6.10. klo 18 Pasilan kirjastoon: Miten nuoret muusikot tulkitsevat Melartinia. Esiintyjinä musiikkiopiston pianisteja, viulisteja ja sellistejä. Konsertin juontaa rehtori Sunniva Fagerlund.

Pasilan kirjaston Melartin-sarja päättyy maanantaina 20.10. klo 18 Arabia kaikuu -liedkollektiivin konserttiin ”Metsän polkuja”. Esiintyjinä liedkollektiivin ammattilaulajat ja pianistit. Konsertissa kuullaan tuttuja lauluja Mirjamin lauluista Leivoon. Laulua Leivo (”Miks leivo lennät Suomehen niin varhain kevähällä”) laulettiin aiemmin aina koulujen kevätjuhlissa. Konsertin juontaa oopperalaulaja Saara Pääkkönen.

Konserttien kesto noin tunti (60 min.) Kaikkiin on vapaa pääsy. T E R V E T U L O A !

Tapahtumat tarjoavat yhteistyössä Pasilan kirjasto, osoite: Kellosilta 9, 00520 Helsinki, Länsi-Helsingin musiikkiopisto, Päiväkoti Lehdokki ja Erkki Melartin -seura ry

Erkki Melartinin suosittu laulu Morgonsång, op. 3, nro 2 on ollut tähän asti levytettynä vain alkukielellä. Tänään on laulu julkaistu ensi kerran suomenkielisenä tulkintana. Näyttelijä ja laulutaiteilija Anu Hälvä (sopraano) ja pianotaiteilija Jouni Somero ovat levyttäneet laulun nimellä Aamulaulu (FC-Records 2025). Esityksen pääsee kuuntelemaan suoratoistopalvelu Spotifyn kautta.

Ruotsin ja Suomen Intian suurlähetystöt järjestivät heinäkuussa New Delhissä konsertin, jossa kuultiin kahden pohjoismaisen säveltäjän eli juhlavuottaan viettävän Erkki Melartinin ja Wilhelm Stenhammarin lauluja. Konsertti järjestettiin otsikolla Nordic Tones under Indian skies 4.7.2025. Konsertissa esiintyivät Elizaveta Agrafenina, sopraano (Oslo/New Delhi), Emma Tillu, piano (Stockholm/Mumbai) ja Gulzara Shakir, viulu (Almaty/Mumbai). Melartinilta kuultiin konsertissa neljä Tagore laulua, op. 105 sekä Verner von Heidenstamin tekstiin sävelletty Från lägerbålet i öknen, op. 78, nro 1.

Perjantaina 22. elokuuta 2025 elettiin Sibelius-Akatemian R-talon juhlasalissa historiallisia hetkiä, kun oppilaitoksen pitkäaikaisen rehtorin, säveltäjä Erkki Melartinin elämäkerta Niin nuori, niin palava – ensimmäinen lajissaan! – julkistettiin. Tapahtumaa juhlittiin sekä sanoin että musiikkiesityksin, joista vastasivat Jaakko Kortekangas ja Petteri Salomaa Ilmo Rannan säestämänä. Ohjelmassa kuultiin mm. harvinaisuus, Melartinin Pan-nimiseen elokuvaan säveltämä Lied aus Pan. Kirjan kirjoittaja, FT Tuire Ranta-Meyer esitteli kirjaa ja sen kirjoitusprosessia. Salin täysi yleisö sai myös esittää tekijälle kysymyksiä, joita olikin paljon. Juhlan jälkeen oli aulassa kirjamyyntiä, kahvittelua ja vilkasta seurustelua.