Puheenjohtajan terveiset 1/2021

Arvoisat Erkki Melartin -seuran jäsenet!

Kevättalven aurinko näyttäytyy iloksemme tuon tuostakin, ja sen myötä ajatukset meillä monella siirtyvät kevääseen. Puutarhamyymälätkin ovat sen huomanneet, ja mainostavat jo kovasti kaikkea tarviketta, kukansiementä, taimikasvatuksen ohjetta ja parvekekasveja viherpeukaloille niin maalla kuin kaupungissakin. Itse kukin meistä huomaa haaveilevansa samanlaisesta perennaloistosta, tulppaanipenkistä tai luonnonkukkamaisesta kedosta kuin mitä televisiossa tai myyntikatalogeissa näytetään.

Omasta puutarhasta ja talosta maaseudulla haaveili myös seuramme nimikkosäveltäjä Erkki Melartin, joka isänsä kuoltua vuonna 1910 kantoi huolta Käkisalmessa asuvasta äidistään ja halusi itsekin päästä vakiintumaan. Hän oli työlääntynyt vuokralla asumiseen ja jatkuviin muuttoihin. ”Olisipa se hauska, jos saisi oikein oman kodin, jossa olisi oma joukko koolla ja josta ei jokainen pieni sattuma aja pois”, hän kirjoitti ystävälleen Helmi Krohnille. Pukinmäen uudesta huvilayhdyskunnasta löytyikin myynnissä oleva huvila, jonka hän miltei heti sen nähtyään ostikin kesällä 1913. Pukinmäki sijaitsi tuolloin Helsingin maalaiskunnassa, ja Melartin koki asuvansa aivan maalla.

Helmi Krohn kirjoitti huvilasta ja sen tunnelmasta muutaman vuoden päästä hienon kuvauksen: ”Jo ulkona puutarhassa, luonnossa näemme kaikkialla Melartinin kätten työtä, hänen omintakeisen persoonallisuutensa leiman. Talvella portilta johtava tuuhea kuusikuja on kuin marmoriin hakattu holvikäytävä, varhaisella keväällä ensimmäiset kukkaset pistävät päänsä lumivaipan alta esiin, täyden kesän aikaan puutarha, portaat, jokainen ikkunanlauta upeilevat kukkaloistossaan ja myöhäisellä syksyllä kuulakankirkkaine ilmoineen puut ja pensaat ovat pihassa väririkkaina viimeisine kypsyneine hedelmineen. Erkki Melartin on suuri luonnonihailija, ja mikä vielä enemmän, suuri luonnontuntija. Ei mikään luonnonilmiö kulje huomaamatta hänen ohitseen, ei mikään siinä ole niin pientä ja vähäpätöistä, ettei se kiinnittäisi hänen mieltään. Luonto tarjoaa hänelle sen ’seurapiirin’, joka hänelle on kaikista rakkain ja joka vaikuttaa hedelmöittävimmin hänen taiteeseensa.”

Lähellä luontoa oleminen oli Melartinille kuin taikasana, joka jatkuvasti avasi säveltäjälle uusia lakeuksia ja raikkaita virikkeitä mielikuvitukselle, sillä ”sellainen mieli, joka lumoutuu luonnon kauneudesta, ei koskaan väsy elämään”.

Tänä järjestyksessä jo toisena koronakeväänä meidän kaikkien on hyvä muistaa tuo Melartinin toteamus. Nyt kun todella moni iloa tuottava asia on rajattu pois arjesta ja juhlasta emmekä voi täysin siemauksin tehdä sitä mistä nautimme, on tärkeä ravita mieltä asioilla, jotka lisäävät kykyämme sinnitellä ja jaksaa. Luontoa lähellä oleminen tarjoaa yhden keinon. Melartin-seuran kaltainen yhteisö, jossa kukin voi osallistua omana itsenään ja saada arjen ylittäviäkin kokemuksia, on toinen. Tule siis mukaan kevätkokoukseen 7.4. klo 18:00. Nyt kun se pidetään etänä Zoom-linkin avulla, osallistuminen on vaivattomampaa kuin koskaan.Lämmin kiitos, että olet seuran jäsen ja autat vaalimaan musiikkielämämme menneisyyden perintöä. Voit myös mielellään olla yhteydessä kaikissa toimintaamme liittyvissä ideoissasi ja toiveissasi!

Uusi Melartin-levytys!

Baritoni Ville Rusanen on yhdessä pianisti Pami Karvosen kanssa julkaissut albumin Polkuja – Lauluja suomalaisesta luonnosta (2021). Levy sisältää lauluja neljältä suomalaiselta säveltäjältä:

Yrjö Kilpinen (1892-1959) Ihme Op. 21 nr. 6 V. A. Koskenniemi 2:28 – Kesäyö Op. 23 nr. 3 V. A. Koskenniemi 2:17 – Illalla Op. 19 nr. 7 E. Leino 1:39 – Jänkä Op. 52 nr. 1 V. E. Törmänen 2:23 – Laululle Op.52 nr. 3 V. E. Törmänen 1:46 – Tunturille Op. 52 nr. 4 V. E. Törmänen 1:21 – Vanha kirkko Op. 54 nr. 1 V. E. Törmänen 3:12
Leevi Madetoja (1887-1947) Yrtit tummat Op. 9 nr. 1 L. Onerva 2:54 – Mamman poika se pulska ja nätti op. 18 nr. 4 2:13 – Itkisit joskus illoin op. 25 nr. 5 Larin-Kyösti 2:35 – Talvikuutamolla Op. 26 nr. 5 Larin-Kyösti 3:07 – Syksy Op. 68 nr. 1 L. Onerva 1:29 – Luulit, ma katselin sua Op. 68 nr. 3 L. Onerva 3:00 – Lintu sininen Op. 68 nr. 5 L. Onerva 1:56 – Ijät hyrskyjä päin! Op. 68 nr. 6 L. Onerva 2:13 – Vihurin laulu M. Wuori 1:07
Erkki Melartin (1875-1937) Sirkan häämatka Op. 15 nr. 2 E. Leino 1:37 – Pellavan kitkijä Op. 15 nr. 3 O. Manninen 2:23 – Minä metsän polkuja kuljen Op. 4 nr.1 E. Leino 1:55 – Syyslaulu Op. 45 nr. 1 V. A. Koskenniemi 2:38 – Mun sieluni sun ylläs väräjää Op. 46 nr. 1 V. A. Koskenniemi 1:04 – Päivän viime säteet Op. 46 nr. 6 V. A. Koskenniemi 1:33 – Nocturne Op. 46 nr. 7 V. A. Koskenniemi 2:07 – Pan Op. 47 nr. 5 V. A. Koskenniemi 2:41
Aulis Sallinen (1935-) Kalliopohja op. 109 nro. 1 H. Juvonen 3:22 (toisena laulajana Johanna Rusanen, sopraano)

Rusasen ja Karvosen levyllä soi upea kokoelma suomalaisia yksinlauluja – – Esitykset ovat läpeensä musikaalisia ja herkkiä.” (Risto Nordell, YLE Radio 1, Riston valinta 20.1.2021). “Ville Rusanen saa luontokokemukset soimaan – – runot soivat väkevästi ja saavat uskottavan, omakohtaisen ja välillä kiihkeänkin tulkinnan. Levy synnyttää kokemuksen siitä, että luonnossa kulkijan sielunliikahdukset ovat osin samat kuin ennen – villiä iloa, hiljaista ihmettelyä ja aavistuksia ylimaallisesta.” (Kare Eskola, Yle Radio 1, Uudet levyt 21.1.2021)

Levyn voi tilata hyvinvarustetuista levykaupoista (Fuga). Myös Erkki Melartin -seuran kautta voi levyn saada edulliseen hintaan.

Tuire Ranta-Meyerille Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 6.12.2020 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin Melartin-seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyerille.

Tuire Ranta-Meyer on ammattikorkeakoulutuksen pitkän linjan visionäärinen kehittäjä ja etenkin kulttuurin ja luovan alan koulutuksen puolestapuhuja. Hän on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulussa johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, viimeksi yhteiskuntasuhteista ja strategisista verkostoista vastaavana johtajana. Ranta-Meyerillä on ollut keskeinen rooli siinä, että lahjoituksiin perustuva varainhankinta-mahdollisuus tuotti Metropolialle vuonna 2018 kaksi miljoonaa euroa.

Erkki Melartin -seura ry onnittelee lämpimästi puheenjohtajaansa tämän kunnianosoituksen johdosta!

(Kuva Teemu Hartikainen)

Per speculum in enigmatae, op. 93

Fennica Gehrman on julkaissut Erkki Melartinin kuusiosaisen pianosarjan Per speculum in enigmatae, op. 93 (ISMN 979-0-55011-630-6). Puhtaaksikirjoituksen on tehnyt Jani Kyllönen, esittelytekstin sarjan kantaesittänyt pianisti Niklas Pokki ja kirjastonhoitaja Heikki Poroila. Esipuheen käännöksen on tehnyt Susan Sinisalo.

Erkki Melartin -seuralla on nyt oma logo

Erkki Melartin -seuran hallituksessa on jo pidempään pohdittu oman logon tarvetta. Alkuvuodesta 2020 tartuttiin lopulta toimeen. Graafikoksi valittiin Metropoliassa opiskeleva Juho Saari, joka sai toimeksiantoa varten vanhoja kuvia, nuotinkansia ja tukun toiveita.

Hallitus päätyi lähes yksimielisesti oheiseen kuvaan, jonka pohjana on Melartinin oman ex libriksen kuva.

Melartinin muistolaatta Pukinmäessä

Erkki Melartin asui vuodet 1913-1937 Pukinmäessä omassa huvilassa. Rakennusta ei enää ole, mutta nykyisten kerrostalojen katveeseen Säveltäjänpolun ja Maasalonpolun kulmaan on kiinnitetty Melartinista muistuttava laatta. Laatta joutui välillä ilkivallan kohteeksi, mutta on nyt taas tukevasti paikoillaan. Valitettavasti sen puhdistaminen ei ole sujunut erityisen onnellisesti, vaan säveltäjän profiilikuva on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Olisiko Helsingin kaupungille kohtuuton menoerä, jos laatasta valmistettaisiin uusi, siisti kappale?

14 vuoden hanke on valmis!

Erkki Melartin -seura ry sai vuosina 2006, 2008 ja 2015 Suomen kulttuurirahastolta yhteensä 34 000 euron suuruisen apurahan säveltäjä Erkki Melartinin sinfonioiden uusien editioiden valmistamiseen. Hanke on valmistunut, kun sinfonian nro 6 partituuri on valmistunut ja laitettu kaikkien kiinnostuneiden ulottuville seuran verkkosivuille esipuheineen.

Seurassa on valmistettu hankkeen valmistumisen kunniaksi myös laajempi puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama yhteenvetoartikkeli, joka löytyy tämän linkin takaa. Artikkelissa on julkaistu mm. oheinen yhteenveto saavutuksista:

  • 6 puhtaaksikirjoitettua sinfoniaa orkesterimateriaaleineen
  • 4 muuta puhtaaksikirjoitettua suurta orkesteriteosta
  • 10 tutkimuksellista esipuhetta puhtaaksikirjoitettuihin partituureihin suomeksi ja englanniksi
  • Partituurien ja esipuheiden avoin saatavuus seuran kotisivuilla
  • 200 sivua puhtaaksikirjoitushankkeeseen nivoutuvaa Melartin-tutkimusta vertaisarvioidussa Musiikki-lehdessä
  • 20 Melartin-esitystä puhtaaksikirjoitetusta materiaalista eri sinfoniaorkestereiden konserteissa
  • Levytys vuonna 2016: RSO, Hannu Lintu, Soile Isokoski. Ondine (ODE 1283-2)
  • Heikki Poroilan laatimassa Melartinin teosluettelossa (2016) uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa Melartinin orkesterisävellyksistä
  • Helsingin Sanomien artikkeli hankkeesta vuonna 2016 (ks. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002916226.html)

Suomen Kulttuurirahaston sivuilla on julkaistu em. yhteenvedosta tiivistelmä.

Harvinaista Melartinia Tampereella!

Tampere Filharmonia juhlii 90-vuotispäiviään perjantaina 10. tammikuuta 2020. Tampere-talon Isossa salissa alkaa kello 19 Helppotajuinen kansankonsertti 1930, joka on rekonstruktio 90 vuotta sitten tarjotusta konsertista. Orkesteria johtaa Kimmo Tullila, laulusolistina toimii Jorma Hynninen.

Friedrich Von Flotow: Alkusoitto oopperasta Alessandro Stradella
Erkki Melartin: Lyyrillinen sarja I, EM143, osat 1. Preludium ja 3. Intermezzo – Minä metsän polkuja kuljen, op. 4, nro 1 – Sirkan häämatka, op. 15, nro 2 – Sursum corda, op. 125
Armas Järnefelt: Isänmaan kasvot – Sinfoninen runoelma Korsholma
Väinö Hannikainen: Karhunpoika, op. 10
Ilmari Hannikainen: Rauha
Selim Palmgren: Kuvia Suomesta, op. 24

Lisätietoja ja liput https://tamperefilharmonia.fi/konsertit/kevaan-2020-kausikorttisarja/

Lauluakatemia ja Erkki Melartin 2020

Vuonna 2015 Sibeliuksen juhlavuonna Lauluakatemia järjesti Ritarihuoneella neljä konserttia, joissa kuultiin Jean Sibeliuksen kaikki 109 yksinlaulua. Seuraava hankkeemme, yhteistyössä Siuntion suomalaisen seurakunnan ja Erkki Melartin -seuran kanssa on Erkki Melartinin koko laulutuotannon (noin 360 laulua) esittäminen viidessä Melartin -maratonissa seuraavien vuosien aikana.

Ensimmäinen konsertti Melartinmaraton ja Piknik, jossa kuullaan noin 70 Melartinin laulua, järjestetään 9.8.2020 klo 16.00 Siuntion kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen konsertti, jossa Melartinin upeaa tuotantoa esitellään näin laajalti.

Mukana on noin 20 laulajaa, mukana mm. Jaakko Kortekangas, Saara Kiiveri, Maiju Vaahtoluoto jne. Mukana konsertissa on myös laulun harrastajia lapsista aikuisiin. Melartin oli myös aktiivinen musiikkikasvattaja, joka on Lauluakatemian toiminnan yksi perusta.  Melartin-konserteissa vapaa ääni toteutuu antamalla kaikille laulun opiskelijoille mahdollisuuden esiintyä.

Jos olet kiinnostunut olemaan mukana tässä suurhankkeessa, Melartinin 360 laulun esittäjänä, ilmoittaudu ääninäytteen kanssa osoitteeseen pami.karvonen@evl.fi  

Laulun ja Melartinin puolesta

Pami Karvonen, muusikko

Helsingin kamarikuoro laulaa Erkki Melartinin sekakuorolauluja 22.11.2019

Mielenkiintoinen Melartin-konsertti on luvassa marraskuun 22. päivänä 2019 klo 19 Paavalinkirkossa Helsingissä. Helsingin kamarikuoro laulaa Nils Schweckendiekin johdolla kokonaisen ohjelman Melartinin sekakuoroteoksia. Liput 20 euroa (eläkeläiset 15). Lippuja voi ostaa ennakkoon Ticketmasterista.

Kuoron ohjelmassa tulevat oleva mm. seuraavat teokset: Kahdeksan sekakuorolaulua op. 142 – 7 psalmer, op. 113 – Till fosterlandet, op. 61, nro 1 – Var redo! op. 61, nro 2 – Kullan luo, EM120 – Tule, tule!, op. 55a, nro 1 – Vid frågornas port, op. 43 (kolme osaa kantaatista) – Kaarlo ja Emelie Bergbomin muistolle, EM099 – Kvällsvind spelade, EM124 – Djäknevisa, EM036 – Aattehet, op. 61b, nro 1 – Vappulaulu, op. 61b, nro 2 – Aittalaulu, op. 61b, nro 4 – Kukat Pinciolla, op. 61b, nro 6 – Lumisateella, op. 134a, nro 20 – Oi kuin selvään soipi meille, op. 134a, nro 23 – Jouluyö, EM094 – Jouluna, EM092.