Arabia kaikuu – myös Melartinia!

Festivaali Arabia kaikuu on uusi suomalaisen lied-musiikin tapahtuma, joka tarjoaa kesäkuun alkuun rautaisannoksen hienoa musiikkia ja tulkintoja. Oheisesta kuvasta voi tutkia muutakin tarjontaa, mutta kiinnitämme huomion lähinnä lauantain 4.6.2022 konserttiin kamarimusiikkisali Kammarissa (Muotoilijankatu 1 B) kello 13. Konsertin otsikkona on Säveltäjä Erkki Melartin oppilaineen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta käsiohjelman ostamalla (10 €) voi tapahtumaa tukea.

Erkki Melartinin yksinlaulutuotanto on runsas ja tyylillisesti monipuolinen, mutta vain pientä osaa hänen lauluistaan esitetään aktiivisesti. Tämä konsertti tarjoaa näköalan Melartinin laulumusiikkiin kaikessa monipuolisuudessaan. Melartin toimi myös monen merkittävän suomalaisen säveltäjän opettajana ja hänen oppilaistaan tässä konsertissa kuullaan musiikkia mm. säveltäjiltä Sulho Ranta, Ilmari Hannikainen, Yrjö Kilpinen ja Helvi Leiviskä, naissäveltäjiemme keskeinen nimi. Erkki Melartin -seuran puheenjohtaja, FT Tuire Ranta-Meyer kertoo konsertin alussa Melartinista ja hänen laulumusiikistaan.

Konsertin ohjelma on vielä salaisuus, mutta esiintyjät koostuvat Metropolian opiskelijoista ja alumneista.
Laulajat: Fanny Henn, Iida Hirvola, Marja Kari, Veera Kuusirati, Ilmari Leisma, Kirsi Leutonen, Janina Mäyry, Sointu Pitkänen, Saara Pääkkönen, Amanda Sandström, Iirisilona Segerstram, Tiina Salminen, Jenni Taivassalo & Maria Turunen Pianistit: Arianna Bastanzetti, Hannah Comia, Meri Hietanen, Katarina Katris, Peppi Lindeman, Armaan Madar, Veera Muhli, Aino Saranpää, Miika Tamper & Pinja Ukkola Viulisti: Salla Kakkuri Huilisti: Oona Törmi.

Melartin-seuran kevätkokous uudistetussa Sibelius-Akatemian R-talossa

Erkki Melartin -seura ry:n kevätkokous pidettiin toukokuun 5. päivänä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian saneeratussa toimitilassa eli ns. R-talossa Pohjoisella Rautatienkadulla. Tämä Erkki Melartinin rehtorikauden ulkoisesti uljain saavutus avattiin käyttöön vuonna 1930. Arkkitehti Eino Forsmanin upea työ on nyt kunnostettu perinteitä kunnioittaen vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia, olihan se 2015-2017 ihan muussa käytössä eli Suomen eduskunnan väistötilana. Hienon konserttisalin ja muiden tilojen varustukseen voi tutustua verkon kautta.

Seuran jäsenille talon uudistustyötä esitteli varadekaani Markus Utrio, joka korosti uudistusten tähtäävän ytimen eli musiikin opiskelun ja opettamisen roolin korostamiseen. Hallinnollisia tiloja ei ole yhtään, kaikki on annettu musiikille. Ulkopuolisen näkökulmasta on kuitenkin harmillista se, että uudistusten myötä pääsy R-taloon on rajoitettu, eikä sen kaunista sisäistä arkkitehtuuria pääse noin vain katsomaan, ellei ole opiskelija tai opettaja.

Kokousväki Kamarimusiikkisalissa, Markus Utrio lähinnä kameraa, vierellään puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer. (C) Heikki Poroila

Melartinin kantaatti Koulutiellä Porissa 20.5.2022

Satakunnan Museossa (Hallitus 11, Pori) järjestetään perjantaina 20.5.2022 klo 19 konsertti “Ethän minua unhoita”, jolla juhlistetaan 140 vuotta sitten perustettua Porin tyttölyseota. Illan ohjelmaan sisältyy osa Erkki Melartinin säveltämästä kantaatista Koulutiellä (EM117), jonka ensiesitys oli vuonna 1930. Teoksen on sanoittanut tyttölyseon rehtori Anna Puranen. Kuoronjohtaja Minna Liettyä-Tyni johdattaa yleisön 1930-1940 -luvun tunnelmiin kolmen kuoron ja musiikin voimalla. Illan esiintyjiä ovat Porin Naislaulajat, tyttökuoro Sävelsirkut sekä sen entisistä laulajista koostuva projektikuoro Singus. Kantaatin osien lisäksi kuullaan mm. Ahti Sonnisen säveltämä Meren kaupunki, joka kertoo Porin kaupungista, hieman hartaampia sävellyksiä sekä sota-ajan suosikki-iskelmiä.

Ari Rasilainen johti Melartinia Turussa

Tampereelta kotoisin oleva kansainvälinen kapellimestari Ari Rasilainen johti torstaina 3.2.2022 Turun filharmonista orkesteria (TFO) ja ohjelmassa oli Melartinin sinfonia nro 5 (op. 90). Rasilainen on aiemmin johtanut kyseistä teosta 2017 Korsholman musiikkijuhlilla ja 2018 oman orkesterinsa Südwestdeutsche Philharmonien kanssa Konstanzissa.

Viime torstain konsertin Turussa teki erityislaatuiseksi se, että seuraavana päivänä 4.2. Melartinin sinfonia äänitettiin saksalaiselle levy-yhtiölle CPO myöhemmin julkaistavaa levyä varten. Lokakuussa 2022 tarkoitus on sekä esittää että levyttää myös Melartinin kuudes sinfonia (op. 100).

Melartin-seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer ja varapuheenjohtaja Jani Kyllönen olivat kuuntelemassa TFO:n ja Rasilaisen konserttia vuonna 1952 valmistuneessa Turun konserttitalossa Puutorin pohjoispäässä. Samalla he tapasivat TFO:n intendentin Nikke Isomöttösen, jonka kanssa keskusteltiin yhteistyöstä levytysprojektin ja tulevien Melartin-ohjelmistoa sisältävien konserttien keskustelu- ja yleisötapahtumien suhteen. Muutama sana ehdittiin vaihtaa myös kapellimestarin ja CPO:n tuottajan kanssa ja onnitella heitä levytyshankkeesta. On tärkeää, että 30 vuotta sitten Leonid Grinin johdolla tehty Melartinin sinfonioiden kokonaislevytys saa vaihtoehtoja musiikkia rakastavan yleisön kuunneltavaksi ja erilaisten tulkintojen vertailuun. Ari Rasilaisen myötä Melartinin viides sinfonia sai yleiseurooppalaista ilmettä, suuria linjoja ja eteenpäin pyrkivää energiaa. Kuka enää tuollaisen valtavan vyörytyksen jälkeen muistaa Melartinia joskus kutsutun ”pienten muotojen mestariksi”? Aikansa elänyt ja täysin virheellinen luonnehdinta!

Kapellimestari Ari Rasilainen | Kuva Jukka Vuokola

Konserttivierailulla Oulussa

Melartin-seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer ja varapuheenjohtaja Jani Kyllönen vierailivat Oulussa 2. ja 3. joulukuuta 2021. Oulu Sinfonia johtajanaan Kaapo Ijas esittivät suomalaista musiikkia ja erityisesti otteita oopperoista. Konsertin aloitti välisoitto Melartinin Aino-oopperasta ja Helena Juntunen (kuvassa) lauloi solistina sen jälkeen Ainon Koivuaarian. Juntusen tulkinta oli täysin omaa luokkaansa: hän esitti aarian koskettavasti ja eläytyen. Kyse oli ensimmäinen kerta, kun oopperan osia esitettiin uudesta, Jani Kyllösen toimittamasta toisen näytöksen materiaalista. Muina teoksina kuultiin otteita Paciuksen Kaarle kuninkaan metsästyksestä, Rautavaaran Aleksis Kivestä, Sallisen Punaisesta viivasta, Kortekankaan Isän tytöstä ja Kokkosen Viimeisistä kiusauksista. Konsertin päätti Joonas Kokkosen 100-vuotisjuhlan kunniaksi hänen 4. sinfoniansa.

Konsertin jälkeen seuran edustajat tapasivat kapellimestarin, solistit (Juntusen ohella Nicholas Söderlund), Oulu sinfonian intendentin Maija Kuusiston ja taiteellisen partnerin Jaakko Kuusiston. Keskustelua jatkettiin intendentin ja taiteellisen partnerin kanssa seuraavana päivänä. Aiheena oli Melartinin tuleva 150-vuotisjuhlavuosi 2025, jota varten seura pyrkii aktiivisesti saamaan Melartinin musiikkia esille.

Melartin-näyttely Metropolian Arabian kampuksella 15.-19.11.2021

Metropolian Arabian kampuksella on viikolla 46 näyttely, joka rakentuu säveltäjä Erkki Melartinin tunnetun kirjastonurkkauksen ympärille. Metropolian opiskelijat ovat sen restauroineet ja kunnostaneet ja näyttelyyn on saatu muutakin mielenkiintoista, kuten Melartinin kovia kokeneet matkalaukut. Puheenjohtajamme Tuire Ranta-Meyer on luvannut olla päivystämässä näyttelyssä 15.11. klo 12.30-14.30, 16-18.11. klo 13-15 ja 19.11. klo 12-13 ja 14-15. Näyttely on Metropolian Arabian kampuksella, osoitteessa Hämeentie 134 D. Sisäänkäynnistä suoraan eteenpäin, portaat alas ja siellä on ruokala vasemmalla ja näyttelytila oikealla seinustalla. Tervetuloa!

Kuutamon maa – Helsingin kamarikuoron Melartin-ilta 2.10.2021

Helsingin kamarikuoro antoi lauantaina 2.10.2021 Paavalinkirkossa konsertin, jonka koko ohjelmisto koostui Erkki Melartinin mies- ja sekakuorolle säveltämistä lauluista. Nils Schweckendiekin johtama kuoro valmistautuu samalla äänittämään Melartinin kuorotuotantoa Yleisradiolle. Konsertissa olivat paikalla Melartin-seuran puolesta puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer ja sihteeri Heikki Poroila. Yleisö sai kuulla upeasti toteutetun konsertin ja upeaa musiikkia, jonka vähyys kuorojemme ohjelmistossa on perusteetonta. Onneksi käänne on tapahtumassa, sillä myös kuoro Laulu-Miehet suunnittelee äänittävänsä kaksi CD-levyllistä Melartinin mieskuorolauluja, käytännössä saman ohjelmiston kuin Helsingin kamarikuorokin.

Konsertissa kuultiin seuraava ohjelma. Tässä on sävellysten nimiin liitetty myös opus- tai EM-numero, joita kuoron käsiohjelmassa ei valitettavasti ollut esillä.

Mieskuorolaulut Kummanko sävel somempi? EM121 – Ota se kaunis kannel taas, EM181 – Me kasvamme, EM152 – Ikävä, op. 57, nro 1 – Jungfru Maria i rosengård, op. 57, nro 2 – Nu är det helg öfver hafvet, op. 57, nro 3 – Olla mullai, op. 57, nro 4 – Häälaulu, op. 57, nro 5 – Savolle, op. 57, nro 6 – För si sådan är kärlekens begäran, op. 57, nro 7 – Selvä mies , op. 57, nro 8 – Vappulaulu, op. 61b, nro 2 – Snöfallet, EM219 – Savonlinnan lyseon toverikunnan marssi, EM209 – La Polusstelo, EM190 – Syyskuun kesä, op. 142, nro 7 – Aittalaulu, op. 61b, nro 4 – Månlandet, op. 43, nro 3 – Kulkurin virsi, EM119 – Serenad, EM212 – Perún, EM184.

Sekakuorolaulut Taas koulun ukset aukeaa, op. 131, nro 1 – Virsi kotimaan puolesta, op. 134a, nro 6 – Totuuden henki, op. 131, nro 24 – Hiljaisuutta anna, op. 131, nro 22 – Rukous, op. 134a, nro 21 – Helluntaivirsi , op. 131, nro 23 – Isä pellollaan , op. 131, nro 6 – Kiitos , op. 131, nro 9 – Nuorten laulu, EM172 – Elannon laulu, EM039 – Oi Herra hyvä paimen, op. 134a, nro 1 – Kotia kohti, op. 134b, nro 10.

Helsingin kamarikuoro 2019, kuva Heikki Tuuli

Niklas Pokki ja Melartinin pianosarja op. 93, Per speculum in enigmatae

Pianotaiteilija Niklas Pokki, joka kantaesitti aikoinaan Erkki Melartinin pianosarjan Per speculum in enigmatae, op. 93, on julkaissut YouTubessa taltioinnin, jonka Yleisradio äänitti 11.8.2018 Helsingin musiikkitalossa. Koko teoksen (15’29 minuuttia) voi kuunnella oheisesta linkistä.
https://www.youtube.com/watch?v=agB_sPlNfQ0

Sarjan nuotti on julkaistu vuonna 2020 (Fennica Gehrman ISMN 979-0-55011-630-6).

Melartin-maraton jatkui Siuntiossa

Koronarajoitusten siirtämä hanke esittää kaikki Erkki Melartinin yksinlaulut konserttisarjana jatkuu! Siuntion kirkossa sunnuntaina 22. elokuuta 2021 klo 18.00 kuultiin opukset 14, 71, 95. 97, 139, 151 ja 162, yhteensä 26 upeaa laulua upeina tulkintoina. Solisteina olivat sopraanot Annika Leino ja Kaisa Kraft, pianon ääressä Pami Karvonen. Monet lauluista kuultiin nyt ensimmäistä kertaa Melartinin oman ajan jälkeen. Saatoimme jälleen todeta, kuinka monipuolinen säveltäjä Melartin on. Tilaisuuden järjesti Lauluakatemia, jolle lämpimät kiitokset tästä kulttuuriteosta.

Kuva Heikki Poroila

Oopperan Aino puhtaaksikirjoitushanke puolivälissä

Niilo Helanderin säätiön apurahalla on saavutettu jälleen yksi etappi Erkki Melartinin teosten tunnetuksi tekemisen ja esittämisen tavoitteen suhteen. Heinäkuun puolessa välissä valmistui ooppera Ainon toisesta näytöksestä ja epilogista maailman ensimmäinen puhtaaksikirjoitettu editio. Sen on laatinut seuran varapuheenjohtaja, nuottigraafikko Jani Kyllönen, ja hankkeen käynnistymisestä vastannut työryhmä, jonka toisena jäsenenä Kyllösen ohella on seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer.

Melartinin tuotannon keskeisistä suurista teoksista tähän asti ainoastaan Kalevala-aiheinen ooppera Aino (op. 50 vuodelta 1909) on ollut edelleen puhtaaksikirjoittamatta siitä huolimatta, että sitä on esitetty lähes joka vuosikymmenellä. Viimeksi toukokuussa 2017 Suomen Kansallisooppera esitti teoksen konserttiversiona kapellimestari Klaus Mäkelän johdolla. Esitys sai niin yleisöltä kuin kriitikoilta poikkeuksellisen innostuneen vastaanoton. Mm. Helsingin Sanomien pitkäaikainen arvostelija Hannu-Ilari Lampila ja HBL:n kriitikko Mats Liljeroos pitivät teosta “parhaana suomalaisena oopperana kautta aikojen”. Lampila kirjoitti arvostelussaan (HS 28.5.2017) oopperan olevan “haltioitunut luonnon ylistyslaulu, jossa impressionistissävytteinen kansallisromantiikka yhdistyy onnellisesti wagneriaaniseen kärsimyskromatiikkaan ja myyttisyyteen”. Liljeroos puolestaan toivoi (HBL 27.5.2017), että vuonna 2025, kun Melartinin syntymästä tulee 150 vuotta, teos saataisiin viimein myös näyttämölle täysipainoisena esityksenä. Myös esityksen kapellimestari, soittajat ja solistit olivat vaikuttuneita täysverisen wagneriaanisesta teoksesta.

Kansallisoopperan konserttiesityksen yhteydessä tulivat ilmi oopperan partituurin ja orkesteristemmojen suuret ongelmat. Jo aiemminkin useat kapellimestarit, mutta myös vuoden 2017 konserttiversion johtanut Klaus Mäkelä harmittelivat esitysmateriaalin huonoa tilaa, koska se teettää orkesterille ja kapellimestarille ylimääräistä työtä, joka on pois efektiivisestä harjoitusajasta. Kansallisooppera toivoi, että editoitu materiaali olisi saatu käyttöön jo esitystä varten. Tämä ei resurssi- ja aikataulusyistä ollut silloin mahdollista. Nyt, kun sinfonioiden mittava, vuosille 2007-2019 ajoittunut puhtaaksikirjoitusprojekti oli saatu päätökseen, Aino on ollut mahdollista ottaa työlistalle.

Aino Ackté oopperan pääroolissa ensiensitysvuonna 1909
Aino Ackté oopperan pääroolissa ensiensitysvuonna 1909

Aino on suuren luokan jälkiwagneriaaninen ooppera, jossa säveltäjän luomisvoima on parhaimmillaan ja orkesterin varsin moderni käyttötapa aikaansa edellä (ks. mm. Kalevi Ahon Suomalainen musiikki ja Kalevala 1985). Kunnollisen esitysmateriaalin puute on haitannut sen mahdollisuuksia päästä esille niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Niilo Helanderin säätiön apurahalla oli mahdollista saada vain osa oopperan partituurista kirjoitettua puhtaaksi. Työryhmä päätyi aloittamaan hankkeen toisesta näytöksestä, sillä sen aloittava Ainon ns. Koivuaaria ja lopun suuri epilogi ovat myös konserttiohjelmistoon soveltuvia soolonumeroita. Tätä mahdollisuutta silmällä pitäen katsottiin siis tarkoituksenmukaisesti editoida ensin jälkimmäinen näytös ja epilogi. Toivottavasti apurahoitusta löytyy lähiaikoina myös ensimmäisen näytöksen puhtaaksikirjoittamiseen. Niin Melartinin 150-vuotisjuhlavuonna 2025 olisi toiveita saada Liljeroosin toive toteutumaan ja ooppera näyttämölle uutena tuoreena ja näkemyksellisenä ohjauksena.