Month: August 2025

Perjantaina 22. elokuuta 2025 elettiin Sibelius-Akatemian R-talon juhlasalissa historiallisia hetkiä, kun oppilaitoksen pitkäaikaisen rehtorin, säveltäjä Erkki Melartinin elämäkerta Niin nuori, niin palava – ensimmäinen lajissaan! – julkistettiin. Tapahtumaa juhlittiin sekä sanoin että musiikkiesityksin, joista vastasivat Jaakko Kortekangas ja Petteri Salomaa Ilmo Rannan säestämänä. Ohjelmassa kuultiin mm. harvinaisuus, Melartinin Pan-nimiseen elokuvaan säveltämä Lied aus Pan. Kirjan kirjoittaja, FT Tuire Ranta-Meyer esitteli kirjaa ja sen kirjoitusprosessia. Salin täysi yleisö sai myös esittää tekijälle kysymyksiä, joita olikin paljon. Juhlan jälkeen oli aulassa kirjamyyntiä, kahvittelua ja vilkasta seurustelua.

Erkki Melartin -seura on julkaissut Erkki Melartinin vuonna 1934 Uuteen Suomeen kirjoittamat matkakirjeet toimitettuna ja kuvitettuna kirjana. Kirjeet ovat matkalta M/S Gripsholmin kyydissä Intiaan ja Afrikkaan. Matkalle Melartin pääsi varakkaiden ystäviensä lahjoituksella. Melartin on kirjassa humoristinen, utelias ja uutta pelkäämätön maailmanmatkustaja, joka tarkkailee kriittisellä, mutta myös empaattisella katseellaan sekä laivan yläluokan että matkalla kohdattujen köyhien ihmisten asenteita ja elämää.

Seuran kautta voi kysellä myös toista juhlavuoden kunniaksi valmistettua kirjaa eli 766-sivuiseksi laajentunutta teosluetteloa Noli me tangere. Siitä on valmistettu erittäin pieni painos, joka on mltei kokonaan etukäteen varattu. [Kirjaa ei ole enää saatavana!]

Elokuun 22. päivänä julkistetaan Tuire Ranta-Meyerin pitkäaikaisen tutkimustyön tuloksena ensimmäinen Melartinista koskaan kirjoitettu elämäkerta. Niin nuori, niin palava esittelee Erkki Melartinin elämänvaiheet ja työn musiikin luomiseksi ja opettamiseksi. Kirja avaa myös mielenkiintoisen kulttuurihistoriallisen näkymän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Suomeen ja Eurooppaan.

• Erkki Melartin: Omilla silmilläni eli Laiska Mies matkustaa Päiväntasaajalle (2025) – 20 euroa (kirja, seuran jäsenille hinta 15 euroa) + postitus
• Heikki Poroila: Noli me tangere : Erkki Melartinin teosluettelo (Honkakirja 2025) – 50 euroa (kirja, loppuunmyyty jo)
• Tuire Ranta-Meyer: Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki (Sibelius-Akatemia 2025) Ilmestyy 22.8.2025. Seuran kautta tilatun kirjan hinta 35 € + postitus (seuran jäsenille hinta on 30 €). Kustantaja myy kirjaa 40 euron hintaan.

Kysymykset ja tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Tuire Ranta-Meyer

Erkki Melartinin urkumusiikkia ei usein kuule, ja harvalla meistä on minkäänlaista mielikuvaa siitä, millaista musiikkia hän tälle soittimelle sävelsi. On tietysti niin, ettei Melartin juuri profiloitunut säveltämällä teoksia urkureille eikä häneltä ilmeisesti pyydetty tilausteoksiakaan uruille. Toisaalta monet hänen sävellysoppilaistaan olivat urkureita, muiden muassa Rikhard Mäkinen, Toivo Elovaara, Juhani Pohjanmies ja Taneli Kuusisto, eikä soitin voinut olla Helsingin Musiikkiopiston johtajalle erityisen vieras siksikään, että urkuja pystyi opiskelemaan pääaineena aina oppilaitoksen perustamisesta 1882 lähtien. Melartin opiskeli itse seitsemän vuotta musiikkiopistossa, opetti siellä teoriaa 30 vuotta ja johti oppilaitosta 25 vuotta.

Tätä taustaa vasten oli todella ilahduttavaa, että Turun Urkujuhlien ja samalla Melartin 150 -juhlavuoden ohjelmaan sisältyi hänen merkittävin urkuteoksensa Festliches Präludium (EM046). Urkutaiteilija Ville Urponen esitti teoksen sekä Tampereen tuomiokirkossa 17.7. että Turun tuomiokirkossa Turun Urkujuhlien yhteydessä (Turun Tuomiokirkon päivämusiikit -sarjassa) 29.7.2025.

Melartinin teos avasi Turun tuomiokirkon konsertin. Festliches Präludium eteni hyvin idiomaattisesti eli soittimenmukaisesti osittain urkujen mahtavia sointimahdollisuuksia esitellen, osittain melartinmaisessa, lempeän virtaavassa, unenomaisessa  luonnontunnelmassa viipyillen. Se lunasti mitä mainioimmin paikkansa noin 45 minuutin kestoisessa viihdyttävässä konsertissa, jonka muina teoksina olivat Carl Philip Emmanuel Bachin  Variazioni sulla Folia di Spagna, John Granlundin Passacaglia ja Louis Viernen Carillon de Westminster – erityylisyydessään kukin hyvin yleisöystävällinen ja kesän keskipäivään sopivan kepeä.

Turun Urkujuhlat ry. on vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää urkutaidetta sekä herättää harrastusta kyseistä taidemuotoa kohtaan. Yhdistys järjestää vuosittain Turun Urkujuhlat -nimisen kansainvälisen urkufestivaalin Turussa ja sen ympäristökunnissa. Ville Urponen on juhlien taiteellinen johtaja. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta (A-tutkinnot sekä urkujen- että pianonsoitossa). Hän täydensi opintojaan Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa ja valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian taiteelliselta tohtorinkoulutuslinjalta vuonna 2009.

Erkki Melartin -seura kiittää lämpimästi Turun Urkujuhlia ja Ville Urposta hienosta konsertista ja Melartinin merkittävän urkuteoksen esittämisestä!

Teksti Tuire Ranta-Meyer, kuvat Savonlinnan musiikkiakatemian Facebook-sivuilta

70-vuotista taivaltaan viettävä Savonlinnan musiikkiakatemia omisti sunnuntaina 27.7.2025 kokonaisen konsertin ”oman kylän pojalle”, niin ikään juhlavuottaan viettävälle Erkki Melartinille. Melartinhan kävi oppikoulun Savonlinnassa ja oli aktiivisesti mukana Savonlinnan ensimmäisillä oopperajuhlilla 1912. Hänen oli alun perin tarkoitus olla mukana oopperajuhlilla myös 1916, mutta heikko terveys esti osallistumisen tuolloin.

Musiikkiakatemian taiteellinen johtaja, pianisti Kristian Attila, oli rakentanut Erkki Melartinin syntymästä 150 vuotta -otsikoidun tilaisuuden ohjelman verrattoman taitavasti niin, että Melartinin säveltäjäpersoona tuli valotettua monesta eri suunnasta. Yleisölle oli tarjolla pianolla esitettyä sateen hiljaista surumielistä pisarointia ja liedparin tunnelmallisia metsän polkuja tai kesäyön romanssin taikavoimaa, mutta myös näytteitä säveltäjän dramaattisemmasta, vähemmän tunnetusta tuotannosta.

Sopraano Minna-Leena Lahdella oli Melartinin laulujen tulkitsijana hyvin laaja ilmaisuskaala, ja yhdessä liedpianistinsa Kristian Attilan kanssa hän kietoi kuulijat varauksettomasti mukaan mitä ihastuttavimpiin ja vaihtelevimpiin tunnelmiin. Ensimmäinen kokonaisuus koostui lauluista Minä metsän polkuja kuljen, Lumpeenkukka, Chrysanthemum, Sydänmaan lammella, Rosa rorans bonitatem (Armon ruusu) ja Pois meni merehen päivä. Erityisen hienoa oli kuulla Lumpeenkukka ja Rosa roram, joita jostain syystä esitetään kovin harvoin. Myös Pois meni merehen päivä oli yhtä vaikuttava kuin aina.

Pianisti Paavali Jumppanen soitti opuksen 52 Surullisesta puutarhasta kaksi viimeistä osaa ”Sade” ja ”Yksinäisyys”. Sade solisi samettisesti, kaikkea ylitulkintaa kaihtaen ja Yksinäisyydestä Jumppanen nosti esiin sen filosofista pohdintaa johdattaen kuulijat seuraamaan pieniä motiiveja ja viittauksia toivon sammumiseen ja resignaatioon, yksin jäämisen vääjäämättömyyteen.

Konsertin jälkimmäisessä osuudessa Lahti ja Attila valottivat Melartinin kykyä säveltää niin kepeitä kuin ekstaattisia tunnelmakuvia. Mademoiselle Rococo ja Nocturno ovat molemmat täysosumia omassa lajissaan, ja laulajan taipuisa, monipuolinen äänenkäyttö sai esiin ensimmäisessä niin virtuoosiset bravuurikappaleen kohokohdat kuin kykeni kannattelemaan jälkimmäisessä pitkää legatoa ja luomaan illuusion kesäyön ylimaallisen pysähtyneestä hetkestä. Liedparin osuuden päätti ihanan koskettava nuoren tytön lamento, Koivuaaria oopperasta Aino.

Koko konsertin päätti Jumppanen Melartinin jättiläismäisen, ensimmäisen maailmasodan ahdistavissa tunnelmissa sävelletyn ilmestyskirjasonaatin Fantasia Apocaliptica op. 111 parissa. Vaativa ja virtuoosinen teos todisti Melartinin etsineen vimmaisesti uutta tyyliä ja Suomessa aikanaan täysin poikkeuksellista pianistista ilmaisua, ikään kuin murtautumista irti vanhan maailman kahleista. Valitettavasti maamme musiikkielämä ei ollut vielä 1920-luvun koittaessa valmis tällaiseen, ja teos jäi vaille esityksiä yli 50 vuodeksi. Monien nykypäivän pianistien ohjelmistossa Fantasia apocalyptica on saanut kuitenkin ansaitsemansa sijan.

Sunnuntaina Paavali Jumppasen tulkinta oli yksi parhaista kuulemistani, sillä teoksen fyysiset haasteet ja virtuoosisuus sopivat hänelle samalla kun pohtivammat taitteet saivat esiin herkkävireisen, kuuntelevan pianoklangin.

Konsertin lähes kaikki esitetyt teokset olivat Minna-Leena Lahdelle ja Paavali Jumppaselle uusia tuttavuuksia, joihin hyvin kokenut liedpianisti Kristian Attila heidät ansiokkaasti tutustutti.

Yleisöllä oli ennen Melartin-salissa pidettyä konserttia mahdollisuus kuulla allekirjoittaneen 45 minuutin esitys juhlavuoden säveltäjästä ja otteita muutaman viikon päästä ilmestyvästä Melartin-elämäkerrasta. Hieno hellepäivä Savonlinnassa ja todellista juhlaa Melartinin vanhoille ja tuleville faneille.