Erkki Melartin

Uusia Melartin-kirjoja

Erkki Melartin -seura on julkaissut Erkki Melartinin vuonna 1934 Uuteen Suomeen kirjoittamat matkakirjeet toimitettuna ja kuvitettuna kirjana. Kirjeet ovat matkalta M/S Gripsholmin kyydissä Intiaan ja Afrikkaan. Matkalle Melartin pääsi varakkaiden ystäviensä lahjoituksella. Melartin on kirjassa humoristinen, utelias ja uutta pelkäämätön maailmanmatkustaja, joka tarkkailee kriittisellä, mutta myös empaattisella katseellaan sekä laivan yläluokan että matkalla kohdattujen köyhien ihmisten asenteita ja elämää.

Seuran kautta voi kysellä myös toista juhlavuoden kunniaksi valmistettua kirjaa eli 766-sivuiseksi laajentunutta teosluetteloa Noli me tangere. Siitä on valmistettu erittäin pieni painos, joka on mltei kokonaan etukäteen varattu.

Elokuun 22. päivänä julkistetaan Tuire Ranta-Meyerin pitkäaikaisen tutkimustyön tuloksena ensimmäinen Melartinista koskaan kirjoitettu elämäkerta. Niin nuori, niin palava esittelee Erkki Melartinin elämänvaiheet ja työn musiikin luomiseksi ja opettamiseksi. Kirja avaa myös mielenkiintoisen kulttuurihistoriallisen näkymän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Suomeen ja Eurooppaan.

  • Erkki Melartin: Omilla silmilläni eli Laiska Mies matkustaa Päiväntasaajalle (2025) – 20 euroa (kirja)
  • Heikki Poroila: Noli me tangere : Erkki Melartinin teosluettelo (Honkakirja 2025) – 50 euroa (kirja)
  • Tuire Ranta-Meyer: Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki (Sibelius-Akatemia 2025) Ilmestyy 22.8.2025. Seuran kautta tilatun kirjan hinta 35 € + postitus (seuran jäsenille hinta on 30 €). Kustantaja myy kirjaa 42 euron hintaan.

Kysymykset ja tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Melartinin Festliches Präludium soi Turun tuomiokirkossa

Tuire Ranta-Meyer

Erkki Melartinin urkumusiikkia ei usein kuule, ja harvalla meistä on minkäänlaista mielikuvaa siitä, millaista musiikkia hän tälle soittimelle sävelsi. On tietysti niin, ettei Melartin juuri profiloitunut säveltämällä teoksia urkureille eikä häneltä ilmeisesti pyydetty tilausteoksiakaan uruille. Toisaalta monet hänen sävellysoppilaistaan olivat urkureita, muiden muassa Rikhard Mäkinen, Toivo Elovaara, Juhani Pohjanmies ja Taneli Kuusisto, eikä soitin voinut olla Helsingin Musiikkiopiston johtajalle erityisen vieras siksikään, että urkuja pystyi opiskelemaan pääaineena aina oppilaitoksen perustamisesta 1882 lähtien. Melartin opiskeli itse seitsemän vuotta musiikkiopistossa, opetti siellä teoriaa 30 vuotta ja johti oppilaitosta 25 vuotta.

Tätä taustaa vasten oli todella ilahduttavaa, että Turun Urkujuhlien ja samalla Melartin 150 -juhlavuoden ohjelmaan sisältyi hänen merkittävin urkuteoksensa Festliches Präludium (EM046). Urkutaiteilija Ville Urponen esitti teoksen sekä Tampereen tuomiokirkossa 17.7. että Turun tuomiokirkossa Turun Urkujuhlien yhteydessä (Turun Tuomiokirkon päivämusiikit -sarjassa) 29.7.2025.

Melartinin teos avasi Turun tuomiokirkon konsertin. Festliches Präludium eteni hyvin idiomaattisesti eli soittimenmukaisesti osittain urkujen mahtavia sointimahdollisuuksia esitellen, osittain melartinmaisessa, lempeän virtaavassa, unenomaisessa  luonnontunnelmassa viipyillen. Se lunasti mitä mainioimmin paikkansa noin 45 minuutin kestoisessa viihdyttävässä konsertissa, jonka muina teoksina olivat Carl Philip Emmanuel Bachin  Variazioni sulla Folia di Spagna, John Granlundin Passacaglia ja Louis Viernen Carillon de Westminster – erityylisyydessään kukin hyvin yleisöystävällinen ja kesän keskipäivään sopivan kepeä.

Turun Urkujuhlat ry. on vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää urkutaidetta sekä herättää harrastusta kyseistä taidemuotoa kohtaan. Yhdistys järjestää vuosittain Turun Urkujuhlat -nimisen kansainvälisen urkufestivaalin Turussa ja sen ympäristökunnissa. Ville Urponen on juhlien taiteellinen johtaja. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta (A-tutkinnot sekä urkujen- että pianonsoitossa). Hän täydensi opintojaan Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa ja valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian taiteelliselta tohtorinkoulutuslinjalta vuonna 2009.

Erkki Melartin -seura kiittää lämpimästi Turun Urkujuhlia ja Ville Urposta hienosta konsertista ja Melartinin merkittävän urkuteoksen esittämisestä!

Savonlinnan Musiikkiakatemia juhli näyttävästi oman kylän poikaa

Teksti Tuire Ranta-Meyer, kuvat Savonlinnan musiikkiakatemian Facebook-sivuilta

70-vuotista taivaltaan viettävä Savonlinnan musiikkiakatemia omisti sunnuntaina 27.7.2025 kokonaisen konsertin ”oman kylän pojalle”, niin ikään juhlavuottaan viettävälle Erkki Melartinille. Melartinhan kävi oppikoulun Savonlinnassa ja oli aktiivisesti mukana Savonlinnan ensimmäisillä oopperajuhlilla 1912. Hänen oli alun perin tarkoitus olla mukana oopperajuhlilla myös 1916, mutta heikko terveys esti osallistumisen tuolloin.

Musiikkiakatemian taiteellinen johtaja, pianisti Kristian Attila, oli rakentanut Erkki Melartinin syntymästä 150 vuotta -otsikoidun tilaisuuden ohjelman verrattoman taitavasti niin, että Melartinin säveltäjäpersoona tuli valotettua monesta eri suunnasta. Yleisölle oli tarjolla pianolla esitettyä sateen hiljaista surumielistä pisarointia ja liedparin tunnelmallisia metsän polkuja tai kesäyön romanssin taikavoimaa, mutta myös näytteitä säveltäjän dramaattisemmasta, vähemmän tunnetusta tuotannosta.

Sopraano Minna-Leena Lahdella oli Melartinin laulujen tulkitsijana hyvin laaja ilmaisuskaala, ja yhdessä liedpianistinsa Kristian Attilan kanssa hän kietoi kuulijat varauksettomasti mukaan mitä ihastuttavimpiin ja vaihtelevimpiin tunnelmiin. Ensimmäinen kokonaisuus koostui lauluista Minä metsän polkuja kuljen, Lumpeenkukka, Chrysanthemum, Sydänmaan lammella, Rosa rorans bonitatem (Armon ruusu) ja Pois meni merehen päivä. Erityisen hienoa oli kuulla Lumpeenkukka ja Rosa roram, joita jostain syystä esitetään kovin harvoin. Myös Pois meni merehen päivä oli yhtä vaikuttava kuin aina.

Pianisti Paavali Jumppanen soitti opuksen 52 Surullisesta puutarhasta kaksi viimeistä osaa ”Sade” ja ”Yksinäisyys”. Sade solisi samettisesti, kaikkea ylitulkintaa kaihtaen ja Yksinäisyydestä Jumppanen nosti esiin sen filosofista pohdintaa johdattaen kuulijat seuraamaan pieniä motiiveja ja viittauksia toivon sammumiseen ja resignaatioon, yksin jäämisen vääjäämättömyyteen.

Konsertin jälkimmäisessä osuudessa Lahti ja Attila valottivat Melartinin kykyä säveltää niin kepeitä kuin ekstaattisia tunnelmakuvia. Mademoiselle Rococo ja Nocturno ovat molemmat täysosumia omassa lajissaan, ja laulajan taipuisa, monipuolinen äänenkäyttö sai esiin ensimmäisessä niin virtuoosiset bravuurikappaleen kohokohdat kuin kykeni kannattelemaan jälkimmäisessä pitkää legatoa ja luomaan illuusion kesäyön ylimaallisen pysähtyneestä hetkestä. Liedparin osuuden päätti ihanan koskettava nuoren tytön lamento, Koivuaaria oopperasta Aino.

Koko konsertin päätti Jumppanen Melartinin jättiläismäisen, ensimmäisen maailmasodan ahdistavissa tunnelmissa sävelletyn ilmestyskirjasonaatin Fantasia Apocaliptica op. 111 parissa. Vaativa ja virtuoosinen teos todisti Melartinin etsineen vimmaisesti uutta tyyliä ja Suomessa aikanaan täysin poikkeuksellista pianistista ilmaisua, ikään kuin murtautumista irti vanhan maailman kahleista. Valitettavasti maamme musiikkielämä ei ollut vielä 1920-luvun koittaessa valmis tällaiseen, ja teos jäi vaille esityksiä yli 50 vuodeksi. Monien nykypäivän pianistien ohjelmistossa Fantasia apocalyptica on saanut kuitenkin ansaitsemansa sijan.

Sunnuntaina Paavali Jumppasen tulkinta oli yksi parhaista kuulemistani, sillä teoksen fyysiset haasteet ja virtuoosisuus sopivat hänelle samalla kun pohtivammat taitteet saivat esiin herkkävireisen, kuuntelevan pianoklangin.

Konsertin lähes kaikki esitetyt teokset olivat Minna-Leena Lahdelle ja Paavali Jumppaselle uusia tuttavuuksia, joihin hyvin kokenut liedpianisti Kristian Attila heidät ansiokkaasti tutustutti.

Yleisöllä oli ennen Melartin-salissa pidettyä konserttia mahdollisuus kuulla allekirjoittaneen 45 minuutin esitys juhlavuoden säveltäjästä ja otteita muutaman viikon päästä ilmestyvästä Melartin-elämäkerrasta. Hieno hellepäivä Savonlinnassa ja todellista juhlaa Melartinin vanhoille ja tuleville faneille.

Oopperaa & melodraamaa – Nainen runoudessa ja mytologiassa 29.6.2025 Jyväskylässä

Oopperaa & melodraamaa – nainen runoudessa ja mytologiassa

Sunnuntaina 29.6.2025 klo 17 Ruusu Ristin sali. Aittokalliontie 3, Jyväskylä. Esiintyjinä Maija Rautasuo, sopraano, Fanny Henn, mezzosopraano ja Pinja Ukkola, piano. Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

Oopperaa & Melodraama -konsertti tarjoaa kiehtovan ohjelman oopperaa ja harvinaisempia melodraamoja, joita yhdistävät mytologia, teosofia ja naishahmot. Ohjelmassa ovat Mozartin Yön kuningattaren aaria, Gounod’n Saphon aaria, Delibes’n Kukkaisduetto, sekä suomalaisia melodraamoja: Erkki Melartinilta Maria, op. 108, Juhani Pohjanmieheltä Kuoleman puutarha ja Oskar Merikannolta Under sykomoren, op. 86. Loistokkaat aariat ja melodramaattinen ilmaisu, jossa lausuttu teksti ja musiikki yhdistyvät, kuvaavat naiseutta, ystävyyttä, henkisiä teemoja ja suuria tunteita.

Melartin – Koskenniemi 18.5.2025 klo 18

Kevään valo, lakeuden äärettömyys ja kaupungin vaikenevat katot. V. A. Koskenniemen runot Erkki Melartinin orkesterilauluina vievät kuulijan sadan vuoden takaiseen tunnelmaan: nuoren Koskenniemen kokoelma herätti heti ilmestyttyään suurta huomiota puhuessaan välitöntä, korutonta sydämen kieltä.
Melartin kuuli runot jo käsikirjoitusvaiheessa vuonna 1906 – ja lumoutui niistä. Yksinäisyys, luonnonlakien väistämättömyys ja kuolemanajatukset synnyttivät vastakaikua säveltäjässä, jonka elämää sairaudet usein varjostivat.

Laulusarjan sävelmaailma on omalaatuinen, välillä eleetön ja puhutteleva, toisinaan kokeellinen, ekspressiivinen ja villi. Kun kuulija sille antautuu, ainutkertaiset ja ihmeelliset runollismusikaaliset näköalat avautuvat hänelle.
Melartin 150 -juhlavuoden konsertissa kuullaan Koskenniemi-laulut ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan orkesterin säestyksellä. Orkesterisovitukset teki viulisti ja kapellimestari Leo Funtek, Melartin ystävä ja laulusarjan suuri ihailija.

Koskenniemi-sarjan solisteina toimivat oopperalaulajat Jaakko Kortekangas ja Maria Turunen, jotka ovat esittäneet runsaasti Melartinin yksinlauluja ja nostaneet ansiokkaasti esiin hänet liedsäveltäjänä. Lisäksi mukana ovat Maija Rautasuo, Iirisilona Segerstam ja Samuel Parkkinen sekä Helsinki Metropolitan Orchestra kapellimestarinaan Sasha Mäkilä.

Konsertti pidetään sunnuntaina 18.5.2025 klo 18 Helsingin konservatorion juhlasalissa. Konsertin kesto on noin 2 tuntia. Liput joko etukäteen store.metropolia.fi tai paikan päältä. Normaaliliput 20 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ja alle 18-vuotiaat vain 10 €. Lisätietoja.

Erkki Melartin -seura ry:n kevätkokous

Erkki Melartin -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 18.5.2025 alkaen kello 17.15 Helsingin konservatoriossa (Ruoholahdentori 6). Kokoontuminen aulassa, josta mennään yhdessä kokouspaikkaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Pianokonsertti Mystisen äärellä 17.4.2025 Melartin-juhlavuoden yhtenä kohokohtana

Pianotaiteilija, musiikin tohtori Eveliina Sumelius-Lindblomin resitaali kiirastorstaina 17. huhtikuuta oli lähes mykistävä kokemus niin esiintyjän suvereenin virtuoosisuuden kuin huiman pianistisen ohjelman kannalta.

Konsertti rakentui itseoikeutetusti Erkki Melartinin modernistisen sonaatin Fantasia apocaliptica per il pianoforte, op. 111 (1920) ympärille, sillä Sumelius-Lindblomille teos oli tuttu sekä useiden esiintymisten että teoksen levyttämisen ansiosta (soolopianoalbumi Silent revolution Siba Records 2023). Juhlavuoden kunniaksi hän halusi asettaa Melartinin musiikin suureen musiikilliseen ympäristöön, toisin sanoen sellaisten merkittävien säveltäjien rinnalle, joiden seurassa Melartin olisi ylpeästi kansainvälinen ja vertaistensa seurassa. Sumelius-Lindblom kommentoi konserttiaan: Konsertin suunnittelu ja toteuttaminen oli minulle itsellenikin ainutlaatuinen elämys, ja totta kai suuri kunnia.

Ohjelma (Alfred Schnittke, Peteris Vasks, Oliver Messiaen, Melartin) oli kunnianhimoinen ja erittäin vaativa. Se esitettiin ilman väliaikaa, mikä loi yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden upota keskeytyksettä teosten maailmaan. Tunnelma kohosi loppua kohden, ja Melartinin rajun ekspressiivinen, ensimmäisen maailmansodan synkissä tunnelmissa säveltämä ”ilmestyskirjafantasia” oli päätösnumerona konsertin ehdoton kruunu.

Tunnistin Melartinin ja Schnittken teoksissa samankaltaista musiikillista eetosta ja ilmaisutapaa. Tarkoitan näillä syvällistä pyrkimystä henkilökohtaisen ja universaalin inhimillisen kamppailun mahdollisimman rehelliseen kuvaamiseen.

Sumelius-Lindblom on pohtinut myös Messiaenin ja Melartinin kytkeytymistä toisiinsa mystiikan näkökulmasta. Katolisuuteen pohjautuva mystiikka toimi Messiaenin sävellystyön filosofisena taustana, kun Melartinin mystiikka liittyi teosofisiin ja ruusuristiläisiin virtauksiin, joissa ajateltiin musiikin olevan keskeinen kanava jumalallisen viisauden paljastumiseen ihmisille. Konsertin ohjelmassa niin Vasksin kesätunnelma kuin Messianin kaksi preludia tarjosivat tyynnyttävän ja lempeästi väreilevän maiseman Schnittken ja Melartinin musiikillisten äärimmäisyyksien keskellä.

Johdantona konsertille professori emeritus Matti Huttunen piti aatehistoriaan nojautuvan esitelmän valottaen mystiikan utopioista musiikissa. Hän esitteli erityisesti saksalaisen filosofi Ernst Blochin (1885–1977) käsityksiä taiteesta ja erityisesti musiikista. Musiikin avulla on mahdollista luoda väitön, käsinkosketeltava yhteys käsillä olevaan nykyhetkeen sen sijaan että oltaisiin , ei-vielä- tai ei enää-maailmassa. Blochille musiikki edusti eräänlaista absoluuttia: täyttymystä, puhtaasti sisäisen kokemuksen kääntämistä ulkoiseksi ja utopistista tulevaisuuden, ei-vielä ilmenneen kokemista yhtä aikaa menneisyyden kanssa.

Konsertin visuaalisen ilmeen ja painetun käsiohjelman oli suunnitellut Metropolian asiantuntija, graafikko Tia Tast ja konsertin tuottaja oli seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer. Konsertti toteutettiin yhteistyössä Metropolian ja Helsingin Konservatorion kanssa.

Erkki Melartinin juhlavuosi jatkuu kesälläkin!

7.2.1875 syntyi Käkisalmessa Erik Gustaf Melartin, joka tuli säveltäjänä paremmin tunnetuksi nimellä Erkki Melartin. Kun nyt vietämme säveltäjämme syntymän 150-vuotisjuhlaa, teemme sen säveltäjän musiikki edellä, mutta muuta elämää unohtamatta. Näillä Melartinin nimikkoseuran verkkosivuilla kerromme kaikista tiedossamme olevista Melartin-aiheisista tapahtumista. Jos huomaat, että täältä puuttuu jotain, ilmoita asiasta seuran sihteerille ja näiden sivujen ylläpitäjälle osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Ohitetut tapahtumat löytyvät omalta sivultaan. Juhlavuoden yleisesite löytyy täältä. Voit seurata juhlavuoden tapahtumapäivityksiä myös Facebookin (Erkki Melartin -seura) ja Instagramin (melartin150) kautta. Tuoreita kuvia juhlavuoden tapahtumista on koottu omalle sivulle.

Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama Melartin-elämäkerta Niin nuori, niin palava (Sibelius-Akatemia) julkaistaan perjantaina 22.8.2025 Sibelius-Akatemian tiloissa kutsuvierastilaisuutena.

Sibelius-Akatemia (Taideyliopiston) nettikirjakauppa myy kirjaa hintaan 42 euroa. Myös Ostinato myy kirjaa hintaan 42 euroa. Kirja tulee myös Erkki Melartin -seuran myyntiin julkistamistilaisuuden jälkeen myöhemmin ilmoitettavalla hinnalla.

  • 6.10.2025 Seppo Tuomisen yleisöluento Melartinin tuntemattomista sävellyksistä, Järvenpään kirjasto.
  • 11.10.2025 Oulun Tulindberg-viikon opettajakonsertti, Oulun konservatorio.
  • Lokakuussa Yle Radio 1:n Melartin-teemailta.
  • 3.–4.11.2025 Henrik Järven mestarikurssi Melartin & Palmgren 24 preludia, Turun Taideakatemia ja Konservatorio sekä konsertti vk 48
  • 17.–18.11.2025 Henrik Järven mestarikurssi Melartin & Palmgren 24 preludia, Helsingin konservatorio ja Metropolia sekä konsertti vk 48
  • 22.11.2025 Minä uskon – Melartin-konsertti, Ruusu-Ristin Sali, Helsinki.
  • 8.12.2025 Melartin & Palmgren 24 Preludia, Turun Taideakatemian ja Konservatiorion opiskelijat, Sibelius-museo.
  • 24.1.2026 Erkki Melartinin ooppera Aino, ESMO ry:n produktio, Mikkeli. Muut esitykset 29.1., 30.1., 31.1., 6.2. ja 7.2.2026.

Kohti korkeuksia – näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa 7.2. – 29.8.2025

KOHTI KORKEUKSIA – Erkki Melartinin säveltäjäntyö ja elämänkatsomus. Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36 Avoinna Pe 7.2. – Pe 29.8.2025  09.00 – 18.00.

Mikä onni onkaan, että on jotain niin suurta kuin tähtiyö. Jokin osa meissä lentää korkeuksiin ja jokin kumartuu nöyrästi näyn edessä.” Melartin kirjeessään Elmer Diktoniukselle 1.9.1919.

”Aivan ihanaa kun voi näin kokonaan uppoutua työhönsä, unohtaa kaiken ja leijailla korkealla korkealla.” Melartin viulukonserttoa säveltäessään 18.6.1913.

Säveltäjä Erkki Melartinin syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjasto ja Erkki Melartin -seura kutsuvat kaikki kiinnostuneet säveltäjän innostavaan seuraan tarjoamalla tietoa ja monenlaisia elämyksiä laajan näyttelyn avulla.

Näyttelyn näkökulmat ovat monipuolisesti lahjakkaan, intomielisesti suomalaista musiikkielämää kehittäneen säveltäjän, kapellimestarin, nykyiseksi Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen oppilaitoksen johtajan ja sävellyksenopettajan elämänkaaressa ja -työssä. Pääset kulkemaan inhimillisen, kanssaihmisiään aina rohkaisevan ja tulevien sukupolvien palvelemiseen omistautuneen Melartinin matkassa läpi hänen elämänsä, musiikkinsa ja suurenmoisen henkisen perintönsä. Hän oli koko elämänsä avoin uudelle ja uskoi loppuun asti hyvyyden voimaan.

Kohti korkeuksia esittelee Kansalliskirjaston kokoelmien ja yksityishenkilöiden hallussa olevaa autenttista aineistoa. Mukana on valokuvia, luonnosvihkoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, ex libriksiä, nuotinkansia, op. 150 aforismikokoelman eri painoksia sekä Melartin-levytyksiä varhaisista savikiekoista aivan viime vuosien huippumuusikoiden levytyksiin. Mukana on hänen esineitään, maalauksiaan, Pukinmäen huvilan kirjastonurkkaus sekä Eero Järnefeltin ja Kaarlo Atran tekemiä muotokuvia tästä suomalaisen musiikkielämän aktiivisesta ja ahkerasta toimijasta.

Melartinilla oli merkittävät kansainväliset verkostot, hän oli hyvin kielitaitoinen ja matkusti miltei kaikkiin Euroopan maihin ja mm. Egyptiin, Intiaan ja Afrikkaan. Näyttely esittelee myös tätä puolta Melartinista.

Näyttelyn yhteydessä on nähtävissä myös 15 minuutin mittainen dokumentti, jossa kerrotaan ja keskustellaan juhlavuoden säveltäjästä, hänen musiikistaan ja elämänkohtalostaan.

Erkki Melartin -seura Tuire Ranta-Meyer (kuraattori) jua Henriikka Silvennoinen (kuvitus) 

Kansalliskirjasto: Marko Oja (tuottaja, näyttelyrakentaminen), Marleena Vihakara (konservointi,  näyttelyn rakentaminen), Mikael Salmela (esinekonservaattori, näyttelyn rakentaja), Petri Tuovinen (arkistoaineistot), Aku-Pekka Kurjenniemi (musiikkiaineistot) ja Inka Myyry (musiikkiaineistot) sekä Joonas Kolehmainen (videotuotannon tuki).

Metropolia: Tia Tast (graafinen suunnittelu, paino-ohjeet), Iida-Sofia Vuori (graafinen suunnittelu), Tuire Ranta-Meyer (tuottaja, dokumentin käsikirjoittaja), Arttu Pelgonen ja Tuomas Myllyoja (dokumenttielokuvan kuvaus ja editointi).

Erkki Melartinin syntymäpäiväkonsertti Sibelius-Akatemiassa 7.2.2025 klo 19

Sibelius-Akatemian juhlakonsertti 150-vuotiaalle Erkki Melartinille perjantaina 7.2.2025 klo 19–21 R-talon konserttisalissa, Pohjoinen Rautatiekatu 9. Vapaa pääsy!

Ohjelma

Marionnettes op. 1 (1897) | Kirill Kozlovsky ja Ilmo Ranta, piano nelikätisesti

Kolme laulua V. A. Koskenniemen teksteihin | Ruusu-Maaria Brousseau, laulu ja Joona Uusitalo, piano

Vanha Faun, op. 47 nro 6 (1919?) – Nuori Psyyke, op. 47 nro 7 (1912?) – Pan, op. 47 nro 5 (1919?)

Noli me tangere : Stämningsbilder op. 87 (1914) | Samuel Eriksson, piano

Den tysta skogen op. 98 nro 1 (1917) – I höjden op. 98 nro 3 (1919) | Joona Uusitalo, piano

Klarer Himmel (Paul Verlaine, saks. Carl Bulcke) op. 42 nro 6 (1900, sov. 1917) | Petteri Salomaa, laulu, Aimar Tobalina, viulu ja Ilmo Ranta, piano

Stimme im Dunkeln (Richard Dehmel) op. 109 nro 5 (1906) – Am Tag freut uns die Sonne (Otto Julius Bierbaum) op. 42 nro 7 (1899–1906) – Der Tod, das ist die kühle Nacht (Heinrich Heine) op. 42 nro 5 (1898–1906) | Jenni Lättilä, laulu ja Kirill Kozlovsky, piano

Väliaika

Pieni kvartetti neljälle cornille op. 185 (1936) | Käyrätorvikvartetti Børge Rekstad, Tiago Nogueira, Rodrigo Freitas ja Yi-Ling Shih

Lauluja Ture Aran ohjelmistosta
Höstkvällen (J. L. Runeberg) op. 170 nro 2 (1931) – Sureva (Pois meni merehen päivä) (Kallio) EM223 (1895–97) – Pan op. 161 (Knut Hamsun) Oi armas, kuinka kaukaa (1929–30) – Salakari, karjalainen valssi (salanimellä Eero Mela; sanat Erkki Melartin) EM206 (1929) – Heilani kotiin (kansanlaulu) op. 148 nro 5 (sov. 1927) | Petteri Salomaa, laulu ja Ilmo Ranta, piano

Jousikvartetto nro 4 F-duuri op. 62 (1908–1910) | Aimar Tobalina, viulu, Margaux Rousseau, viulu, Harry Swainston, alttoviulu ja Nadia Barrow, sello

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia yhteistyössä Erkki Melartin -seuran kanssa. Ohjelman pääsuunnittelija Ilmo Ranta. Lisätietoja Matti Leisma.