Author: heikki

Kevään valo, lakeuden äärettömyys ja kaupungin vaikenevat katot. V. A. Koskenniemen runot Erkki Melartinin orkesterilauluina vievät kuulijan sadan vuoden takaiseen tunnelmaan: nuoren Koskenniemen kokoelma herätti heti ilmestyttyään suurta huomiota puhuessaan välitöntä, korutonta sydämen kieltä.
Melartin kuuli runot jo käsikirjoitusvaiheessa vuonna 1906 – ja lumoutui niistä. Yksinäisyys, luonnonlakien väistämättömyys ja kuolemanajatukset synnyttivät vastakaikua säveltäjässä, jonka elämää sairaudet usein varjostivat.

Laulusarjan sävelmaailma on omalaatuinen, välillä eleetön ja puhutteleva, toisinaan kokeellinen, ekspressiivinen ja villi. Kun kuulija sille antautuu, ainutkertaiset ja ihmeelliset runollismusikaaliset näköalat avautuvat hänelle.
Melartin 150 -juhlavuoden konsertissa kuullaan Koskenniemi-laulut ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan orkesterin säestyksellä. Orkesterisovitukset teki viulisti ja kapellimestari Leo Funtek, Melartin ystävä ja laulusarjan suuri ihailija.

Koskenniemi-sarjan solisteina toimivat oopperalaulajat Jaakko Kortekangas ja Maria Turunen, jotka ovat esittäneet runsaasti Melartinin yksinlauluja ja nostaneet ansiokkaasti esiin hänet liedsäveltäjänä. Lisäksi mukana ovat Maija Rautasuo, Iirisilona Segerstam ja Samuel Parkkinen sekä Helsinki Metropolitan Orchestra kapellimestarinaan Sasha Mäkilä.

Konsertti pidetään sunnuntaina 18.5.2025 klo 18 Helsingin konservatorion juhlasalissa. Konsertin kesto on noin 2 tuntia. Liput joko etukäteen store.metropolia.fi tai paikan päältä. Normaaliliput 20 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ja alle 18-vuotiaat vain 10 €. Lisätietoja.

Erkki Melartin -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 18.5.2025 alkaen kello 17.15 Helsingin konservatoriossa (Ruoholahdentori 6). Kokoontuminen aulassa, josta mennään yhdessä kokouspaikkaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Pianotaiteilija, musiikin tohtori Eveliina Sumelius-Lindblomin resitaali kiirastorstaina 17. huhtikuuta oli lähes mykistävä kokemus niin esiintyjän suvereenin virtuoosisuuden kuin huiman pianistisen ohjelman kannalta.

Konsertti rakentui itseoikeutetusti Erkki Melartinin modernistisen sonaatin Fantasia apocaliptica per il pianoforte, op. 111 (1920) ympärille, sillä Sumelius-Lindblomille teos oli tuttu sekä useiden esiintymisten että teoksen levyttämisen ansiosta (soolopianoalbumi Silent revolution Siba Records 2023). Juhlavuoden kunniaksi hän halusi asettaa Melartinin musiikin suureen musiikilliseen ympäristöön, toisin sanoen sellaisten merkittävien säveltäjien rinnalle, joiden seurassa Melartin olisi ylpeästi kansainvälinen ja vertaistensa seurassa. Sumelius-Lindblom kommentoi konserttiaan: Konsertin suunnittelu ja toteuttaminen oli minulle itsellenikin ainutlaatuinen elämys, ja totta kai suuri kunnia.

Ohjelma (Alfred Schnittke, Peteris Vasks, Oliver Messiaen, Melartin) oli kunnianhimoinen ja erittäin vaativa. Se esitettiin ilman väliaikaa, mikä loi yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden upota keskeytyksettä teosten maailmaan. Tunnelma kohosi loppua kohden, ja Melartinin rajun ekspressiivinen, ensimmäisen maailmansodan synkissä tunnelmissa säveltämä ”ilmestyskirjafantasia” oli päätösnumerona konsertin ehdoton kruunu.

Tunnistin Melartinin ja Schnittken teoksissa samankaltaista musiikillista eetosta ja ilmaisutapaa. Tarkoitan näillä syvällistä pyrkimystä henkilökohtaisen ja universaalin inhimillisen kamppailun mahdollisimman rehelliseen kuvaamiseen.

Sumelius-Lindblom on pohtinut myös Messiaenin ja Melartinin kytkeytymistä toisiinsa mystiikan näkökulmasta. Katolisuuteen pohjautuva mystiikka toimi Messiaenin sävellystyön filosofisena taustana, kun Melartinin mystiikka liittyi teosofisiin ja ruusuristiläisiin virtauksiin, joissa ajateltiin musiikin olevan keskeinen kanava jumalallisen viisauden paljastumiseen ihmisille. Konsertin ohjelmassa niin Vasksin kesätunnelma kuin Messianin kaksi preludia tarjosivat tyynnyttävän ja lempeästi väreilevän maiseman Schnittken ja Melartinin musiikillisten äärimmäisyyksien keskellä.

Johdantona konsertille professori emeritus Matti Huttunen piti aatehistoriaan nojautuvan esitelmän valottaen mystiikan utopioista musiikissa. Hän esitteli erityisesti saksalaisen filosofi Ernst Blochin (1885–1977) käsityksiä taiteesta ja erityisesti musiikista. Musiikin avulla on mahdollista luoda väitön, käsinkosketeltava yhteys käsillä olevaan nykyhetkeen sen sijaan että oltaisiin , ei-vielä- tai ei enää-maailmassa. Blochille musiikki edusti eräänlaista absoluuttia: täyttymystä, puhtaasti sisäisen kokemuksen kääntämistä ulkoiseksi ja utopistista tulevaisuuden, ei-vielä ilmenneen kokemista yhtä aikaa menneisyyden kanssa.

Konsertin visuaalisen ilmeen ja painetun käsiohjelman oli suunnitellut Metropolian asiantuntija, graafikko Tia Tast ja konsertin tuottaja oli seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer. Konsertti toteutettiin yhteistyössä Metropolian ja Helsingin Konservatorion kanssa.

7.2.1875 syntyi Käkisalmessa Erik Gustaf Melartin, joka tuli säveltäjänä paremmin tunnetuksi nimellä Erkki Melartin. Kun nyt vietämme säveltäjämme syntymän 150-vuotisjuhlaa, teemme sen säveltäjän musiikki edellä, mutta muuta elämää unohtamatta. Näillä Melartinin nimikkoseuran verkkosivuilla tulemme jatkossa kertomaan kaikista tiedossamme olevista Melartin-aiheisista tapahtumista. Jos huomaat, että täältä puuttuu jotain, ilmoita asiasta seuran sihteerille ja näiden sivujen ylläpitäjälle osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Koska tapahtumia on paljon, nostamme ajankohtaisia tapahtumia omiksi uutisikseen, joissa on enemmän taustatietoa kuin tässä yleiskatsauksessa. Ohitettu tapahtuma siirtyy sivun alimmaiseksi. Juhlavuoden yleisesite löytyy täältä. Voit seurata juhlavuoden tapahtumapäivityksiä myös Facebookin (Erkki Melartin -seura) ja Instagramin (melartin150) kautta. Sometiedotuksesta vastaa pianotaiteilija Pinja Ukkola Melartin-seuran hallituksesta.

Tuoreita kuvia juhlavuoden tapahtumista on koottu omalle sivulle. Uudet valokuvat (c) Heikki Poroila, ellei toisin ole mainittu.

Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama Melartin-elämäkerta NIIN NUORI, NIIN PALAVA julkistetaan tämän hetken arvion mukaan elokuussa 2025.

5.- 8.6.2025 ARABIA KAIKUU -festivaali: Elli, Aino ja Ture – ihminen lavan takana, Metropolian Kammari-sali – 6.6. Pohjolan jumalattaret – lauluja myyttisistä naishahmoista, Arabian kirjasto, 8.6. Ihmisen syvin tarkoitus – teosofisia teemoja”, Annalan huvila.

17.7.2025 Urkutaiteilija Ville Urponen soittaa Erkki Melartinin teoksen Festliches Preludium, EM046 vuodelta 1934 Tampereen tuomiokirkossa 17.7.2025 klo 19.00 ja Turun tuomiokirkossa Turun Urkujuhlien konsertissa tiistaina 29.7. klo 13.00.

27.7. 2025 Savonlinnan musiikkiakatemian Melartin-konsertti, Melartin-sali Savonlinna.

2.8.2025 Kalevalaa kieli- ja kosketinsoittimin Balderin sali, Helsinki kello 16. Luukas Hiltusen kaksi Kalevala-aiheista sävellystä sekä kaksi hänen pianotriolle sovittamaansa osaa Melartinin oopperasta Aino, op. 50.

6.10.2025 Seppo Tuomisen yleisöluento Melartinin tuntemattomista sävellyksistä, Järvenpään kirjasto.
11.10.2025 Oulun Tulindberg-viikon opettajakonsertti, Oulun konservatorio.

Lokakuussa Yle Radio 1:n Melartin-teemailta.

3.–4.11.2025 Henrik Järven mestarikurssi Melartin & Palmgren 24 preludia, Turun Taideakatemia ja Konservatorio sekä konsertti vk 48
17.–18.11.2025 Henrik Järven mestarikurssi Melartin & Palmgren 24 preludia, Helsingin konservatorio
ja Metropolia sekä konsertti vk 48

22.11.2025 Minä uskon – Melartin-konsertti, Ruusu-Ristin Sali, Helsinki.

8.12.2025 Melartin & Palmgren 24 Preludia, Turun Taideakatemian ja Konservatiorion opiskelijat, Sibelius-museo.

24.1.2026 Erkki Melartinin ooppera Aino, ESMO ry:n produktio, Mikkeli. Muut esitykset 29.1., 30.1., 31.1., 6.2. ja 7.2.2026.

Mediassa kirjoitetaan

Veijo Murtomäki kirjoittaa Facebookissa 19.3.2025 otsikolla Melartin nyt 150!

Erkki Melartinin syntymästä tulee kuluneeksi nyt 150 vuotta, mitä ei tosin pääkaupunkiseudun orkestereiden ohjelmistoista huomaa. Sen sijaan ns. maakuntaorkesterit ovat esittäneet valikoidusti Melartinin kuutta sinfoniaa (1903-1925) ja tuoneet niitä pääkaupunkiinkin.

Erik Gustaf Melartin syntyi 7.2.1875 Käkisalmessa, ja hän oli maamme musiikin keskeishahmoja säveltäjänä, orkesterinjohtajana, tulevan Sibelius-Akatemian rehtorina, opettajana, kirjoittajana ja kuvittajana. Hän oli siis oloissamme oikea renessanssipersoona. Ongelmaksi tuli toki osin Sibeliuksen keskeinen asema sinfonikkona, vaikka Melartininkin sinfonioiden esitykset olivat menestyksekkäitä – mutta ne jäivät sinfoniaa nro 6 lukuun ottamatta painamatta.

Onneksi meillä on aktiivinen Erkki Melartin -seura (1997–), joka on apurahojen turvin voinut saattaa sinfonioiden partituurit esityskuntoon. Asialla ovat olleet monet toimijat, mutta keskeisiä henkilöitä tässä ovat olleet seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer, jonka suurtyö, Melartin-elämäkerta on juuri valmistumassa, sekä nuotinkirjoittaja ja partituurien korjaaja Jani Kyllönen.

Juhlavuoden kunniaksi on tarjolla lukuisia konsertteja: orkesterikonserttien lisäksi kamarimusiikki-, piano- ja laulutapahtumia sekä niihin liittyviä infotilaisuuksia. Yliopiston kirjastossa eli Kansalliskirjastossa avautui vastikään kaikille avoin Melartin-juhlanäyttely. Vuoden ohjelmaan voi tutustua seuran ao. linkin sivulla.

Juuri 19.3.3035 Temppeliaukion kirkossa kuultu Hyvinkään orkesterin konsertti kapellimestarinaan sen pitkäaikainen johtaja Tuomas Pirilä esitteli säveltäjän kunnianhimoisimpana pidetyn ja säveltäjänkin kenties eniten arvostaman sinfonian nro 3 (1907). Melartin piti sitä suorastaan ”testamenttinaan”, sillä tuolloin hän taisteli elämästään tuberkuloosin vankina.

Melartinin tyyliä ei ole helppo määritellä, sillä se on synteesi monista 1900-luvun vaihteen säveltäjien musiikin piirteistöistä. Wienissä Robert Fuchsin johdolla opiskelleena Melartinin 3. sinfoniassa soi Bruckner, Tšaikovski, Mahler, R. Strauss, hieman Skrjabin ja melko selvästi Sibelius – toki ilman plagiointina.

Tässä sinfoniassa dramaattiset äänenpainot, lyyriset tuokiot, poikkeuksellisen laaja poikamainen scherzo, johon yhdistyy ”kuolonkoraali”, taistelu elämästä ja kohtalon voittaminen muodostaa todellisen kaaren, jota teemojen syklinen paluu korostaa. Viimeisen osan päättyminen hitaaseen Largoon on suurenmoisen täyttymyksellinen.

Pirilä johti vakuuttavasti ilman partituuria ja orkesteri soi sekä hivelevästi että tuhdisti, välillä ehkä liiankin, sillä Temppeliaukion kirkon akustiikka luo helposti kumua, etenkin matalassa rekisterissä. Mutta kuulija vakuuttui Melartinin sävelajattelun vahvuudesta ja toimivuudesta. Hattu pois sekä Melartinille että orkesterille.

Konsertin aluksi kuultiin meillä liian harvoin esitettävää ranskalaista (orkesteri)musiikkia, Vincent d’Indy’tä (1851-1931), joka tunnetaan meillä lähinnä Kuulan ja Madetoja opettajana. Sibelius sai häneltä vaikutteita, kenties siksikin että hän tapasi tuon ajankohdan erään etummaisen sävellysopettajan ja säveltäjän Lontoossa ja kuuli tämän teoksia.

d’Indy sävelsi suurimuotoisina sävellyksinä isoja kamariteoksia, viisi sinfonia, noin 20 muuta orkesteriteosta sekä 4-5 oopperaa, joista kahta tärkeintä esitetään: Fervaal ja L’Étranger (Muukalainen). Nyt kuultiin d’Indyn wagnerilaisen Fervaal-oopperan (1889-1898) prologin johdanto, joka pani toki toivomaan lisää säveltäjän orkesterimusiikkia.

Konsertin solistina kuultiin Kuopion viulukilpailun voittaja Amanda Ernesaksia Sibeliuksen viulukonserton tulkkina. Hän soitti ihastuttavan laulavasti ja tyylikkäästi, teknisesti varsin virheettömästi, viipyillen Sibeliuksen melodioissa ja soinneissa. Hidas osa oli esityksen kruunu. Finaalin alussa oli kenties pientä ramppikuumetta, mutta se oli pian unohdettu, joten jatko sujui nautittavasti ja mallikkaasti. Hänestä kuullaan vielä varmasti vielä paljon.

* * *

Hufvudstadsbladetissa 7.2.2025 julkaistiin Wilhelm Kvistin Kansalliskirjaston näyttelyä esittelevä artikkeli Tonsättaren Erkki Melartin firas med kuriosa. Eero Tarasti kirjoittaa Amfion-lehdessä laajasti Melartin-juhlien aloituksesta otsikolla JUHLA ALKOIVAT. Mats Liljeroos puolestaan ihmettelee Hufvudstadsbladetissa, miksi johtavat orkesterimme ohittivat Melartinin syntymäpäivän kuin sitä ei olisi ollutkaan. Boulez i all ära men var blev Melartin?

“Kuin joka hetki olisi lahja” – Jari Hoffrénin laaja arvio Jyväskylä Sinfonian konsertista Jyväskylässä 13.3.2025.

Pukinjuuri IV

Pukinmäki-seura on julkaissut neljännen vuosikirjansa, joka sisältää myös kotiseutuneuvos Tero Tuomiston kirjoituksia Erkki Melartinista ja hänen lähipiiristään Pukinmäellä 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla. Melartinin muistoa vaalitaan Pukinmäellä kauniilla ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla tavalla. Esimerkiksi 24.-25.5.2025 järjestettävillä Pukinmäki-päivillä Tero Tuomisto vetää kotiseutukävelyn, jonka yhtenä kohteena ovat Erkki Melartinin aikuiset kohteet, joita on edelleen olemassa. Yhteyden seuraan ja kirjatilauksen voi tehdä osoitteella pukinmakiseura@gmail.com.

Jo tapahtunutta …

Kansalliskirjaston näyttelyn avajaiset olivat kutsuvieraille 6.2.2025 klo 18.15-20.00. Muutamia kuvia löytyy täältä. Näyttelyyn kannattaa kuitenkin tutustua omin silmin, vitriineistä ei ole eikä tule kuvia näille sivuille.

7.2.2025 Yle Radio 1 ja myöhemmin Areena (30 vrk ajan) NARRIN AAMULAULU klo 11.00 (uusinta sunnuntaina 9.2. klo 8.05) Tuire Ranta-Meyer ja Outi Paananen esittelevät vasta auennutta Kansalliskirjaston juhlavuoden näyttelyä Kohti korkeuksia – Erkki Melartinin säveltäjäntyö ja elämänkatsomus. Näyttely on avoinna 31.10.2025 asti arkisin klo 9-18.

Sibelius-Akatemian R-talon juhlasalin lämpiössä paljastettiin 7.2.2025 juhlallisesti Erkki Melartinin muotokuva, jollainen on tähän asti puuttunut oppilaitoksen tiloista, vaikka Melartin toimi sen pitkäaikaisena rehtorina. Kaarlo Atran 1923 tekemä muotokuvan etsiminen ja löytyminen olivat varsinainen seikkailutarina, jonka Tuire Ranta-Meyer kertoi kutsuvieraille ja toivottavasti myöhemmin isommallekin yleisölle ja kirjallisessa muodossa. Muotokuvan lahjoitti Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle Erkki Melartin -seura, joka oli saanut taulun 2022 Hyvinkään kirjaston lahjoituksena. Konserttisalissa oli 19.00 – 21.30 JUHLAKONSERTTI, jonka tarkempi ohjelma löytyy täältä.

9.2.2025 Liedkollektiivi Arabia kaikuu piti Sinebrychoffin taidemuseossa Melartin-konsertin otsikolla Metsän polkuja. Museon Empire-sali oli ääriään myöten täynnä meitä kiinnostuneita kuulijoita. Kuulimme tunnin konsertissa näyttävän ja korkeatasoisen kattauksen Melartinin tunnettuja ja hiukan myös vähemmän tunnettuja yksinlauluja. Solisteina toimivat sopraanot Sofia Hiltunen, Anni Koskinen, Mea Tikkanen ja Maria Turunen, säestäjinä Tuomas Kangas ja Edit Rautio sekä liedpianisti Armaan Madar, joka myös juonsi konsertin. Esiintyjien yhteiskuva löytyy täältä.

Yle Radio 1 uusintana ohjelma Erkki ja Ture, karjalaiset kosmopoliittiystävät pe 14.2 kello 11 (uusinta su 16.2. kello 8.05). Areenassa 30 vrk.

16.2.2025 Villa Gyllenbergin taidemuseossa pidettiin konsertti STJÄRNOR. Liedkollektiivi Arabia kaikuu: sopraanot Anna Ginström, Sofia Hiltunen, Marja Kari, Mea Tikkanen pianistinaan Tuomas Kangas, mezzosopraano Riikka Mäkinen sekä pianotaiteilija Dávid Szilasi tarjosivat monipuolisen konsertin katsomontäydelle yleisölle. Tässä vielä kuullut laulut, varmuuden vuoksi: Oravan jäljillä – Mirjamin laulut I & II (Riikka Mäkinen) – Gieb mir dein Herze & Angoisse (Sofia Hiltunen) – Sydänmaan lammella & Rannalle nukkunut (Mea Tikkanen) – Chrysanthemum & Päivän viime säteet (Riikka Mäkinen) – Mot alla stjärnor & Stjärnor (Anna Ginström) – Lumpeenkukka & Päin kaunista kaukorantaa (Mea Tikkanen) – Kevätvaloa & Maggiolata (Marja Kari).

Pukinmäen kirjastossa on esillä pieni Melartin-näyttely. Erkki Melartin asui Pukinmäessä melkein koko aikuisen ikänsä. Kuvat otti kotiseutuneuvos Tero Tuomisto, joka toimii Pukinmäki-seuran sihteerinä ja on myös Erkki Melartin -seuran pitkäaikainen jäsen.

21.2.2025 Yle Radio 1 uusintana ohjelma Ihana Aino, Aino-oopperan synnystä pe 21.2. kello 11 (uusinta su 23.2. kello 8.05). Areenassa 30 vrk.

Kansalliskirjaston juhlavuoden näyttely Kohti korkeuksia – Erkki Melartinin säveltäjäntyö ja elämänkatsomus on avoinna 31.10.2025 asti arkisin klo 9-18.

Sibelius-museossa on avoinna 5.2. – 2.3.2025 näyttely Erkki Melartin 150 vuotta: Monipuolinen taiteilija. Museon kokoelmissa on kolmisenkymmentä Melartinin taideteosta. Listaus löytyy museon tietokannasta.

Laulajatar Eilamaria Leskinen ja pianotaiteilija Jouni Somero ovat levyttäneet Melartinin syntymäpäivän kunniaksi laulun Mademoiselle Rococo, op. 97, nro 2 (FC-Records FCRCD-9774) ja meillä on nyt ilo – ja lupa – tarjota tuo äänitys kaikille Melartinin ystäville tämän linkin kautta.

13.-15.3.2025 Kaksi kaupunkia – kaksi sinfoniaa (Melartin nro 6 – Brahms nro 1) – kolme konserttia

Torstaina 13.3.2025 kello 18 Jyväskylän Encore-sali. Jyväskylä Sinfonia, johtajana Lorenzo Passerini. Konsertissa kuultiin Erkki Melartinin sinfonia nro 6, op. 100 ja Johannes Brahmsin sinfonia nro 1, op. 68, c-molli. Ennen konserttia FT Tuire Ranta-Meyerin esitelmä otsikolla. Melartinin musiikki ja elämän polut. Sama ohjelma kuultiin perjantaina 14.3.2025 kello 19, Lohjan Laurentius-salissa, Lohjan kaupunginorkesteri, johtajana Lorenzo Passerini ja kolmannen kerran lauantaina 15.3.2025 kello 19. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä, Jyväskylä Sinfonia, johtajana Lorenzo Passerini. Ennen konserttia piti Suomen pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen haastatella tulevan elämäkerran tiimoilta FT Tuire Ranta-Meyeria. Haastattelu on lykätty tuonnemmaksi, koska kirjan aikataulu on venynyt. Kerromme, kun tiedämme enemmän.

Melartinin “kohtalonsinfonia” nro 3, op. 40 Hyvinkäällä ja Helsingissä 18.-19.3.2025

Tiistaina 18.3.2025 kello 19, Hyvinkää-sali. Hyvinkään orkesteri, johtajana Tuomas Pirilä. MELARTIN 150 -konsertti, jonka ohjelmassa on Jean Sibeliuksen viulukonserton (solistina Kuopion viulukilpailun 2025 voittaja Amanda Ernesaks) lisäksi Erkki Melartinin Sinfonia nro 3, op. 40, F-duuri ja Vincent d’Indyn oopperan Fervaal 1. näytöksen johdanto. Ennen konserttia kello 18 järjestettiin yhteistyössä Erkki Melartin -seuran ja Hyvinkään musiikkiopiston kanssa ennakkotilaisuus, jossa Erkki Melartin -seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer kertoi Melartinin elämästä.

Keskiviikkona 19.3.2025 kello 19-21 oli Temppeliaukion kirkossa Helsingissä Hyvinkään orkesterin vierailukonsertti samalla ohjelmalla kuin tiistaina Hyvinkäällä. Yleisöä oli runsaasti ja suosionosoitukset olivat hienon konsertin jälkeen huumaavat.

28.3.2025 Konsertti Erkki Melartinin sävellysluokka 1924 Hakasalmen huvila, Helsinki

Yleisöä oli pienen salin täysi, tunnelma lämmin ja ohjelmisto todella kiinnostava, harvinainen ja kuulijoiden reaktioiden perusteella innostava. Hienoon lopputulokseen vaikutti myös soittajien vahva paneutuminen ja ainakin meille helsinkiläisille herkistävä taustalla näkynyt vanhojen valokuvien kuvavirta. Pianotaiteilija Esa Ylönen juonsi konsertin ja ahkeroi jokaisen teoksen pianistina. Häntä avusti nuottien vinhassa kääntämisessä laulaja Maja Burggraaff taidolla. Ohjelman eri kokoonpanoissa soittivat Stêpán Graffe, viulu, Miroslav Kovár, alttoviulu ja Michal Hreňo, sello. Ohjelmassa kuultiin Onni Lampénin Chanson matinale (1924), Helvi Leiviskän pianotrion osa Allegro con fuoco (1924), Sulho Rannan pianokvarteton Quartetto inquieto (1924) osia, Yrjö Gunaropuloksen Elegie (1937) sekä ehkä illan pääteoksen Uuno Klamin Quatuor, pianokvartetto D-duuri (1922). Konsertin järjesti Erkki Melartin -seura ry ja sitä tuki Tšekin suurlähetystö.

12.4.2025 SPELDOSA – SOITTORASIA Melartinin sävellyksiä nuorille soittajille ja laulajille, Villa Albert, Porvoo.

16.4.2025 Linda Suolahti ja Miikka Taipale – Melartin 150 – Viulusonaatti, op. 10 ja Cantilene, op. 44, nro 2 Hakasalmen huvila klo 19

17.4.2025 Kiirastorstain klo 18 pianoresitaali Mystisen äärellä 

Tilaisuus kutsui hiljentymään äärimmäisten musiikillisten vastakohtien pariin, hiljaisuudesta huutoon. Nämä teokset heijastelevat ajattomia inhimillisiä teemoja kuten ihmisen ja yhteiskunnan sisäistä kamppailua, luonnon tarjoamaa pysyvyyttä sekä näkymättömän, arvoituksellisen maailman rikkautta. Pianotaiteilija, MuT Eveliina Sumelius-Lindblom nostaa ohjelmassaan esille 1900-luvun modernismin ja aikamme musiikin mystiikan mestarit kuten Alfred Schnittke, Peteris Vasks, Olivier Messiaen ja Erkki Melartin. Teemaan johdatteli emeritusprofessori Matti Huttunen esitelmällään Mystiikan utopiat musiikissa.

Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama konsertin esittely löytyy täältä.

Luminatumin ja Sakari Ylivuoren luentokonsertti Kansalliskirjaston Kupolisalissa ti 13.5.2025

Kansalliskirjaston kevätkonsertissa 13.5. Kupolisalissa esiintyi kahdeksanhenkinen lauluyhtye Luminatum. 

Konsertti oli luonteeltaan ns. luentokonsertti, esitettyjä teoksia esitteli yhtyeen johtaja, musiikin tohtori Sakari Ylivuori, jota voi hyvin luonnehtia kulttuurin ja tutkimuksen kädet savessa puurtavaksi tienraivaajaksi. Ylivuori on toiminut opettajana mm Sibelius-Akatemiassa ja Metropoliassa. Lisäksi hän on palkittu kuoronjohtaja, kirjailija ja tutkija Jean Sibelius Works julkaisuhankkeessa. Yhtyeessä lauloivat Charlotta av Hällström-Reijonen ja Päivi Paldánius (sopraano), Heidi Kokki ja Ellinor Hellman (altto), Joakim Haldin ja Martin von Weissenberg (tenori) sekä Sakari Ylivuori ja Kim Lang (basso).

Luminatumin kevätkonsertissa kuullaan musiikkia myös Melartinin oppilailta ja kollegoilta, Heidi Sundblad-Halmeelta, Greta Dahlströmiltä, Helvi Leiviskältä, Alice Tegnériltä, Väinö Raitiolta ja Aarre Merikannolta. Salin täysi yleisö sai nauttia korkeatasoisesta musiikista ja Ylivuoren tietorikkaista välijuonnoista – också på svenska!. Illan ehkä hienoin hetki oli konsertin loppupuolella, kun yhtye esitti Erkki Melartinin laulusarjan Sju mystiska botpsalmer, op. 182 Nino Runebergin teksteihin. Sakari Ylivuorella oli mielenkiintoista kerrottavaa julkaisematta jääneestä teoksesta, jota on arveltu liian vaikeaksi 1910-luvun suomalaisille kuoroille.

Melartin – Koskenniemi – Funtek – Jaakko Kortekangas 18.5.2025 klo 18 Helsingin konservatorion konserttisali

Erkki Melartinin 24 laulua V. A. Koskenniemen teksteihin esikoiskokoelmasta Runoja (1906). Ensimmäistä kertaa kaikki laulut opuksista 45-47 orkesterin säestyksellä. Orkesterisovitukset teki Leo Funtek. Sunnuntaina tosin kuultiin laulu Tule armaani, op. 47, nro 1 säveltäjä Mikko Nisulan taitavasti tehtynä tyylinmukaisena sovituksena, koska Funtekin käsikirjoitusta ei muiden laulujen tavoin ole ainakaan toistaiseksi löydetty. Käsikirjoitukset on kirjoittanut puhtaaksi nuottigraafikko Jani Kyllönen, joka pääsi esityksessä soittamaan celestaa. Palaamme konsertin tunnelmiin vielä myöhemmin!

KOHTI KORKEUKSIA – Erkki Melartinin säveltäjäntyö ja elämänkatsomus. Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36 Avoinna Pe 7.2. – Pe 29.8.2025  09.00 – 18.00.

Mikä onni onkaan, että on jotain niin suurta kuin tähtiyö. Jokin osa meissä lentää korkeuksiin ja jokin kumartuu nöyrästi näyn edessä.” Melartin kirjeessään Elmer Diktoniukselle 1.9.1919.

”Aivan ihanaa kun voi näin kokonaan uppoutua työhönsä, unohtaa kaiken ja leijailla korkealla korkealla.” Melartin viulukonserttoa säveltäessään 18.6.1913.

Säveltäjä Erkki Melartinin syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjasto ja Erkki Melartin -seura kutsuvat kaikki kiinnostuneet säveltäjän innostavaan seuraan tarjoamalla tietoa ja monenlaisia elämyksiä laajan näyttelyn avulla.

Näyttelyn näkökulmat ovat monipuolisesti lahjakkaan, intomielisesti suomalaista musiikkielämää kehittäneen säveltäjän, kapellimestarin, nykyiseksi Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen oppilaitoksen johtajan ja sävellyksenopettajan elämänkaaressa ja -työssä. Pääset kulkemaan inhimillisen, kanssaihmisiään aina rohkaisevan ja tulevien sukupolvien palvelemiseen omistautuneen Melartinin matkassa läpi hänen elämänsä, musiikkinsa ja suurenmoisen henkisen perintönsä. Hän oli koko elämänsä avoin uudelle ja uskoi loppuun asti hyvyyden voimaan.

Kohti korkeuksia esittelee Kansalliskirjaston kokoelmien ja yksityishenkilöiden hallussa olevaa autenttista aineistoa. Mukana on valokuvia, luonnosvihkoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, ex libriksiä, nuotinkansia, op. 150 aforismikokoelman eri painoksia sekä Melartin-levytyksiä varhaisista savikiekoista aivan viime vuosien huippumuusikoiden levytyksiin. Mukana on hänen esineitään, maalauksiaan, Pukinmäen huvilan kirjastonurkkaus sekä Eero Järnefeltin ja Kaarlo Atran tekemiä muotokuvia tästä suomalaisen musiikkielämän aktiivisesta ja ahkerasta toimijasta.

Melartinilla oli merkittävät kansainväliset verkostot, hän oli hyvin kielitaitoinen ja matkusti miltei kaikkiin Euroopan maihin ja mm. Egyptiin, Intiaan ja Afrikkaan. Näyttely esittelee myös tätä puolta Melartinista.

Näyttelyn yhteydessä on nähtävissä myös 15 minuutin mittainen dokumentti, jossa kerrotaan ja keskustellaan juhlavuoden säveltäjästä, hänen musiikistaan ja elämänkohtalostaan.

Erkki Melartin -seura Tuire Ranta-Meyer (kuraattori) jua Henriikka Silvennoinen (kuvitus) 

Kansalliskirjasto: Marko Oja (tuottaja, näyttelyrakentaminen), Marleena Vihakara (konservointi,  näyttelyn rakentaminen), Mikael Salmela (esinekonservaattori, näyttelyn rakentaja), Petri Tuovinen (arkistoaineistot), Aku-Pekka Kurjenniemi (musiikkiaineistot) ja Inka Myyry (musiikkiaineistot) sekä Joonas Kolehmainen (videotuotannon tuki).

Metropolia: Tia Tast (graafinen suunnittelu, paino-ohjeet), Iida-Sofia Vuori (graafinen suunnittelu), Tuire Ranta-Meyer (tuottaja, dokumentin käsikirjoittaja), Arttu Pelgonen ja Tuomas Myllyoja (dokumenttielokuvan kuvaus ja editointi).

Sibelius-Akatemian juhlakonsertti 150-vuotiaalle Erkki Melartinille perjantaina 7.2.2025 klo 19–21 R-talon konserttisalissa, Pohjoinen Rautatiekatu 9. Vapaa pääsy!

Ohjelma

Marionnettes op. 1 (1897) | Kirill Kozlovsky ja Ilmo Ranta, piano nelikätisesti

Kolme laulua V. A. Koskenniemen teksteihin | Ruusu-Maaria Brousseau, laulu ja Joona Uusitalo, piano

Vanha Faun, op. 47 nro 6 (1919?) – Nuori Psyyke, op. 47 nro 7 (1912?) – Pan, op. 47 nro 5 (1919?)

Noli me tangere : Stämningsbilder op. 87 (1914) | Samuel Eriksson, piano

Den tysta skogen op. 98 nro 1 (1917) – I höjden op. 98 nro 3 (1919) | Joona Uusitalo, piano

Klarer Himmel (Paul Verlaine, saks. Carl Bulcke) op. 42 nro 6 (1900, sov. 1917) | Petteri Salomaa, laulu, Aimar Tobalina, viulu ja Ilmo Ranta, piano

Stimme im Dunkeln (Richard Dehmel) op. 109 nro 5 (1906) – Am Tag freut uns die Sonne (Otto Julius Bierbaum) op. 42 nro 7 (1899–1906) – Der Tod, das ist die kühle Nacht (Heinrich Heine) op. 42 nro 5 (1898–1906) | Jenni Lättilä, laulu ja Kirill Kozlovsky, piano

Väliaika

Pieni kvartetti neljälle cornille op. 185 (1936) | Käyrätorvikvartetti Børge Rekstad, Tiago Nogueira, Rodrigo Freitas ja Yi-Ling Shih

Lauluja Ture Aran ohjelmistosta
Höstkvällen (J. L. Runeberg) op. 170 nro 2 (1931) – Sureva (Pois meni merehen päivä) (Kallio) EM223 (1895–97) – Pan op. 161 (Knut Hamsun) Oi armas, kuinka kaukaa (1929–30) – Salakari, karjalainen valssi (salanimellä Eero Mela; sanat Erkki Melartin) EM206 (1929) – Heilani kotiin (kansanlaulu) op. 148 nro 5 (sov. 1927) | Petteri Salomaa, laulu ja Ilmo Ranta, piano

Jousikvartetto nro 4 F-duuri op. 62 (1908–1910) | Aimar Tobalina, viulu, Margaux Rousseau, viulu, Harry Swainston, alttoviulu ja Nadia Barrow, sello

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia yhteistyössä Erkki Melartin -seuran kanssa. Ohjelman pääsuunnittelija Ilmo Ranta. Lisätietoja Matti Leisma.

Konsertti Nummelassa Galleria Pictorissa la 23.11.2024 klo 13. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lohjan kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti kuullaan lauantaina 23.11.2024 klo 13 Nummelassa Galleria Pictorissa (Karhumäenpolku 5). Luvassa on mystiikan ja luonnon säveliä. Mm. linnunlauluteoksistaan tunnetulta Olivier Messiaenilta kuullaan Lohjan kaupunginorkesterin käyrätorvisti Tuomas Harrin tulkitsemana Appel Interstellaire (Tähtienvälinen kutsu), jonka Messiaen sävelsi nuorena menehtyneen ystävänsä säveltäjä Jean-Pierre Guézecin muistolle. Teoksessaan intohimoisena ornitologinakin tunnettu säveltäjä hyödyntää kuulemiaan ja muistiin merkitsemiään lintujen laulua – ja kurkottaa tähtiin.

Armenialais-kreikkalainen mystikko George Ivanovitš Gurdjieff ja hänen oppilaansa, ukrainalais-venäläinen säveltäjä, Thomas de Hartmann sävelsivät yhdessä suuren määrän musiikkia. Heidän yhteistyönsä tuloksia teoksessa Chant from a Holy Book tulkitsee alttoviulisti Jussi-Matti Haavisto, joka on myös sovittanut tämän varsin meditatiivisen mutta väkevän teoksen omalle soittimelleen.

Mystikkosäveltäjien joukkoon sopii oivallisesti oma esoteerikko-säveltäjämme Erkki Melartin, jonka syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Häneltä konsertissa kuullaan jousitrio op. 133. Triossa soittavat viulisti Linda Suolahti, alttoviulisti Jussi-Matti Haavisto sekä sellisti Jukka Tyrväinen. Erkki Melartin oli myös taidemaalari, joten hänen kamarimusiikkinsa soiminen juuri taidegalleriassa tuo kokemukseen mieluisan lisävivahteen. Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus hiukan raottaa verhoa tulevaisuuteen ja kertoa, että Lohjan kaupunginorkesteri ja Jyväskylä Sinfonia soittavat maaliskuussa yhdessä kaksi teosta, joista toinen on Melartinin kuudes sinfonia. Maaliskuun konsertin alkupaloiksi Melartin-tutkija Tuire Ranta-Meyer tulee kertomaan uudesta Melartin-kirjastaan, jossa kuuleman mukaan kerrotaan jotakin mielenkiintoista myös Galleria Pictorissa kuultavasta jousitriosta. Mitä se mahtaakaan olla, jääköön tässä vaiheessa vielä hämärän peittoon.

Erkki Melartin -seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 19.11.2024 alkaen kello 16.00 Sinebrychoffin taidemuseossa (Bulevardi 40) ja kahvila Chez Janetissa (Bulervardi 24). Kokous aloitetaan seuran kustantamalla Jacopo Bassano-näyttelyn opastetulla kierroksella (kesto noin 50 minuuttia), jonka jälkeen siirrytään käsittelemään syyskokousasiat kahvila Chez Janessa. Arvioitu aloitusaika jälkimmäiselle on 17.15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli päätetään juhlavuoden 2025 toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Hallitus ei ehdota jäsenmaksuihin muutoksia. Lämpimästi tervetuloa!

—

Hieno vierailu Bassano-näyttelyyn on takana ja sitä voi lämpimästi suositella erityisesti koirien ja lampaiden ystäville. Syy selviää, kun pääsette taulujen äärelle. Syyskokous pidettiin Chez Janetin viehättävässä pienoismaailmassa herkkuja maistellen. Puheenjohtajana jatkaa Tuire Ranta-Meyer, samoin vuoden 2024 hallitus sillä muutoksella, että uutena jäsenenä hallitukseen tulee säveltäjä Luukas Hiltunen. Hyväksytty toimintasuunnitelma 2025 sisältää paljon juhlavuoden asioita. Niistä mainittakoon kahden omapostimerkin teettäminen ennakkotilausten (heikki.poroila@gmail.com) mukaisesti sekä seuran julkaisema kirja Erkki Melartinin 1934 kirjoittamista Intiaan ja Afrikkaan suuntautuneen risteilyn matkakertomuksista.

Erkki Melartin -seura ry piti sääntömääräisen kevätkokouksensa tänä vuonna Helsingin Kuusisaaressa taidemuseo Villa Gyllenbergissä. Kokousasioissa ei kauan mennyt, kun todettiin vuoden 2023 sujuneen mallikkaasti. Pääasiana olikin tutustuminen museon näyttelyyn Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880-1950. Näyttely on avoinna 9.6.2024 saakka. Melartin-seuran puolesta annamme vahvan suosituksen, tämä näyttely on ainutlaatuinen ja kannattaa käydä katsomassa.

Erkki Melartin ja Helene Schjerfbeck tunsivat toisensa. Melartin hankki taiteilijaystävänsä tauluja ja omisti tälle piano-opuksensa 98 kolme ensimmäistä osaa: Den tysta skogen – Skymning vid ån – I höjden. Säveltäjä lähetti teosten käsikirjoitukset omistuksen kohteelle ja Schjerfbeck kiitti kirjeessään 24.12.1918 näin ”Så kom Ert musikhäfte, man jo vill ej tala om äran – jo blir så glad över att någon tänkt på mig så vänligt.”

Itse näyttelyssä Melartin ei ole läsnä kuin korkeintaan hengessä. Onnistuneesti yhdistetyt taulut ja muotivaatteet muistuttavat siitä, että Helene Schjerfbeck seurasi kiinnostuneena myös muotia. Meitä näyttelyvieraita ihastutti erityisesti aivan alkuun sijoitettu muodikas kontiaisen nahoista tehty pieni takki.

Teksti ja kuvat Heikki Poroila (C) 2024

Vuonna 2025 juhlimme säveltäjä Erkki Melartinin syntymän 150-vuotisjuhlaa monipuolisella ohjelmalla.

Juhlavuodelle on oma sivunsa, jonka kautta myös pääsee ohjelman sisältävään vihkoseen.