Niklas Pokki ja Melartinin pianosarja op. 93, Per speculum in enigmatae

Pianotaiteilija Niklas Pokki, joka kantaesitti aikoinaan Erkki Melartinin pianosarjan Per speculum in enigmatae, op. 93, on julkaissut YouTubessa taltioinnin, jonka Yleisradio äänitti 11.8.2018 Helsingin musiikkitalossa. Koko teoksen (15’29 minuuttia) voi kuunnella oheisesta linkistä.
https://www.youtube.com/watch?v=agB_sPlNfQ0

Sarjan nuotti on julkaistu vuonna 2020 (Fennica Gehrman ISMN 979-0-55011-630-6).

Melartin-maraton jatkui Siuntiossa

Koronarajoitusten siirtämä hanke esittää kaikki Erkki Melartinin yksinlaulut konserttisarjana jatkuu! Siuntion kirkossa sunnuntaina 22. elokuuta 2021 klo 18.00 kuultiin opukset 14, 71, 95. 97, 139, 151 ja 162, yhteensä 26 upeaa laulua upeina tulkintoina. Solisteina olivat sopraanot Annika Leino ja Kaisa Kraft, pianon ääressä Pami Karvonen. Monet lauluista kuultiin nyt ensimmäistä kertaa Melartinin oman ajan jälkeen. Saatoimme jälleen todeta, kuinka monipuolinen säveltäjä Melartin on. Tilaisuuden järjesti Lauluakatemia, jolle lämpimät kiitokset tästä kulttuuriteosta.

Kuva Heikki Poroila

“Uusi aika koittaa Melartinin sinfonioille”

Näin kirjoittaa Rondon toimittaja Antti Häyrynen artikkelissaan, joka on julkaistu Rondo-lehdessä 1.6.2021. “Erkki Melartinin sinfoniat ovat olleet varjossa, mikä johtuu osaksi nuottimateriaalin puutteista. Nyt niille on koittanut uusi aika säveltäjän nimikkoseuran saatua valmiiksi suurhankkeensa, sinfonioiden toimituksen nykyaikaiseksi ja virheistä korjatuksi nuottijulkaisuksi.”

Tämä Rondo 6-7/2021 kannattaa ostaa ja lukea vaikka vain tämän yhteenvedon takia. Verkosta saa lukuoikeutta sivulta https://rondolehti.fi/artikkelit/lehtiartikkeli/uusi-aika-koittaa-melartinin-sinfonioille/.

Erkki Melartinin hautamuistomerkki kesäkuntoon

Erkki Melartin -seuran iskuryhmä käytti tunnin lämpimästä kesäkuun 10 päivän iltapäivästä ja puhdisti jäkälän pahasti peittämän säveltäjän hautamuistomerkin alkuperäiseen kuntoon. Lapsiaan vartioinut varisemo pahastui aiheuttamaamme uhkaa, mutta sovinto saatiin aikaan 10 minuutin vänkäyksen jälkeen ja emo päätteli, etteivät harjat muodostaneet kuitenkaan todellista uhkaa jälkikasvulle. Aurinko ehti pesun aikana kääntyä valokuvaamisen kannalta huonoon asentoon, mutta oheisesta kuvaparista selvinnee, miksi pesu oli tarpeen. Kiven päällä ollut lintukoriste on edelleen teillä tietymättömillä, mutta siitä Erkki Melartin itse olisi tuskin huolissaan. Kuvassa oikealla puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer tyytyväisenä kahden puhdistetun kiven välissä, hoidimme nimittäin saman tien Livi, Irma ja Ester Melartinin hautakiven. KUVA | HEIKKI POROILA

Erkki Melartin ja exlibris-harrastus

Suomen Exlibrisyhdistys ry:n puheenjohtaja Erkki Tuominen on kirjoittanut tuoreeseen Exlibrisuutiset-lehteen nro 163 (1/2021) mielenkiintoisen artikkelin otsikolla Säveltäjä Erkki Melartin exlibristaiteilijana. Erkki Melartin teki ex libriksiä itselleen ja ystäville, mutta oli myös muiden tekijöiden kohteena. Tuomisen artikkeli on jatkoa Irma Melartinin vuosikirjaan Exlibris 96 kirjoittamaan artikkeliin Muistitietoa Erkki Melartinin exlibriksistä.

Erkki Tuominen on ystävällisesti antanut artikkelinsa myös Erkki Melartin -seura ry:n käyttöön, mistä kiitämme lämpimästi. Lehden kannessa olevan ex libriksen on tehnyt Melartin naapurina asunut nuori Hans Höfer, jolle Melartin teki vastavuoroisesti ex libriksen, joka löytyy Tuomisen jutusta.

Puheenjohtajan terveiset 1/2021

Arvoisat Erkki Melartin -seuran jäsenet!

Kevättalven aurinko näyttäytyy iloksemme tuon tuostakin, ja sen myötä ajatukset meillä monella siirtyvät kevääseen. Puutarhamyymälätkin ovat sen huomanneet, ja mainostavat jo kovasti kaikkea tarviketta, kukansiementä, taimikasvatuksen ohjetta ja parvekekasveja viherpeukaloille niin maalla kuin kaupungissakin. Itse kukin meistä huomaa haaveilevansa samanlaisesta perennaloistosta, tulppaanipenkistä tai luonnonkukkamaisesta kedosta kuin mitä televisiossa tai myyntikatalogeissa näytetään.

Omasta puutarhasta ja talosta maaseudulla haaveili myös seuramme nimikkosäveltäjä Erkki Melartin, joka isänsä kuoltua vuonna 1910 kantoi huolta Käkisalmessa asuvasta äidistään ja halusi itsekin päästä vakiintumaan. Hän oli työlääntynyt vuokralla asumiseen ja jatkuviin muuttoihin. ”Olisipa se hauska, jos saisi oikein oman kodin, jossa olisi oma joukko koolla ja josta ei jokainen pieni sattuma aja pois”, hän kirjoitti ystävälleen Helmi Krohnille. Pukinmäen uudesta huvilayhdyskunnasta löytyikin myynnissä oleva huvila, jonka hän miltei heti sen nähtyään ostikin kesällä 1913. Pukinmäki sijaitsi tuolloin Helsingin maalaiskunnassa, ja Melartin koki asuvansa aivan maalla.

Helmi Krohn kirjoitti huvilasta ja sen tunnelmasta muutaman vuoden päästä hienon kuvauksen: ”Jo ulkona puutarhassa, luonnossa näemme kaikkialla Melartinin kätten työtä, hänen omintakeisen persoonallisuutensa leiman. Talvella portilta johtava tuuhea kuusikuja on kuin marmoriin hakattu holvikäytävä, varhaisella keväällä ensimmäiset kukkaset pistävät päänsä lumivaipan alta esiin, täyden kesän aikaan puutarha, portaat, jokainen ikkunanlauta upeilevat kukkaloistossaan ja myöhäisellä syksyllä kuulakankirkkaine ilmoineen puut ja pensaat ovat pihassa väririkkaina viimeisine kypsyneine hedelmineen. Erkki Melartin on suuri luonnonihailija, ja mikä vielä enemmän, suuri luonnontuntija. Ei mikään luonnonilmiö kulje huomaamatta hänen ohitseen, ei mikään siinä ole niin pientä ja vähäpätöistä, ettei se kiinnittäisi hänen mieltään. Luonto tarjoaa hänelle sen ’seurapiirin’, joka hänelle on kaikista rakkain ja joka vaikuttaa hedelmöittävimmin hänen taiteeseensa.”

Lähellä luontoa oleminen oli Melartinille kuin taikasana, joka jatkuvasti avasi säveltäjälle uusia lakeuksia ja raikkaita virikkeitä mielikuvitukselle, sillä ”sellainen mieli, joka lumoutuu luonnon kauneudesta, ei koskaan väsy elämään”.

Tänä järjestyksessä jo toisena koronakeväänä meidän kaikkien on hyvä muistaa tuo Melartinin toteamus. Nyt kun todella moni iloa tuottava asia on rajattu pois arjesta ja juhlasta emmekä voi täysin siemauksin tehdä sitä mistä nautimme, on tärkeä ravita mieltä asioilla, jotka lisäävät kykyämme sinnitellä ja jaksaa. Luontoa lähellä oleminen tarjoaa yhden keinon. Melartin-seuran kaltainen yhteisö, jossa kukin voi osallistua omana itsenään ja saada arjen ylittäviäkin kokemuksia, on toinen. Tule siis mukaan kevätkokoukseen 7.4. klo 18:00. Nyt kun se pidetään etänä Zoom-linkin avulla, osallistuminen on vaivattomampaa kuin koskaan.Lämmin kiitos, että olet seuran jäsen ja autat vaalimaan musiikkielämämme menneisyyden perintöä. Voit myös mielellään olla yhteydessä kaikissa toimintaamme liittyvissä ideoissasi ja toiveissasi!

Uusi Melartin-levytys!

Baritoni Ville Rusanen on yhdessä pianisti Pami Karvosen kanssa julkaissut albumin Polkuja – Lauluja suomalaisesta luonnosta (2021). Levy sisältää lauluja neljältä suomalaiselta säveltäjältä:

Yrjö Kilpinen (1892-1959) Ihme Op. 21 nr. 6 V. A. Koskenniemi 2:28 – Kesäyö Op. 23 nr. 3 V. A. Koskenniemi 2:17 – Illalla Op. 19 nr. 7 E. Leino 1:39 – Jänkä Op. 52 nr. 1 V. E. Törmänen 2:23 – Laululle Op.52 nr. 3 V. E. Törmänen 1:46 – Tunturille Op. 52 nr. 4 V. E. Törmänen 1:21 – Vanha kirkko Op. 54 nr. 1 V. E. Törmänen 3:12
Leevi Madetoja (1887-1947) Yrtit tummat Op. 9 nr. 1 L. Onerva 2:54 – Mamman poika se pulska ja nätti op. 18 nr. 4 2:13 – Itkisit joskus illoin op. 25 nr. 5 Larin-Kyösti 2:35 – Talvikuutamolla Op. 26 nr. 5 Larin-Kyösti 3:07 – Syksy Op. 68 nr. 1 L. Onerva 1:29 – Luulit, ma katselin sua Op. 68 nr. 3 L. Onerva 3:00 – Lintu sininen Op. 68 nr. 5 L. Onerva 1:56 – Ijät hyrskyjä päin! Op. 68 nr. 6 L. Onerva 2:13 – Vihurin laulu M. Wuori 1:07
Erkki Melartin (1875-1937) Sirkan häämatka Op. 15 nr. 2 E. Leino 1:37 – Pellavan kitkijä Op. 15 nr. 3 O. Manninen 2:23 – Minä metsän polkuja kuljen Op. 4 nr.1 E. Leino 1:55 – Syyslaulu Op. 45 nr. 1 V. A. Koskenniemi 2:38 – Mun sieluni sun ylläs väräjää Op. 46 nr. 1 V. A. Koskenniemi 1:04 – Päivän viime säteet Op. 46 nr. 6 V. A. Koskenniemi 1:33 – Nocturne Op. 46 nr. 7 V. A. Koskenniemi 2:07 – Pan Op. 47 nr. 5 V. A. Koskenniemi 2:41
Aulis Sallinen (1935-) Kalliopohja op. 109 nro. 1 H. Juvonen 3:22 (toisena laulajana Johanna Rusanen, sopraano)

Rusasen ja Karvosen levyllä soi upea kokoelma suomalaisia yksinlauluja – – Esitykset ovat läpeensä musikaalisia ja herkkiä.” (Risto Nordell, YLE Radio 1, Riston valinta 20.1.2021). “Ville Rusanen saa luontokokemukset soimaan – – runot soivat väkevästi ja saavat uskottavan, omakohtaisen ja välillä kiihkeänkin tulkinnan. Levy synnyttää kokemuksen siitä, että luonnossa kulkijan sielunliikahdukset ovat osin samat kuin ennen – villiä iloa, hiljaista ihmettelyä ja aavistuksia ylimaallisesta.” (Kare Eskola, Yle Radio 1, Uudet levyt 21.1.2021)

Levyn voi tilata hyvinvarustetuista levykaupoista (Fuga). Myös Erkki Melartin -seuran kautta voi levyn saada edulliseen hintaan.

Tuire Ranta-Meyerille Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 6.12.2020 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin Melartin-seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyerille.

Tuire Ranta-Meyer on ammattikorkeakoulutuksen pitkän linjan visionäärinen kehittäjä ja etenkin kulttuurin ja luovan alan koulutuksen puolestapuhuja. Hän on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulussa johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, viimeksi yhteiskuntasuhteista ja strategisista verkostoista vastaavana johtajana. Ranta-Meyerillä on ollut keskeinen rooli siinä, että lahjoituksiin perustuva varainhankinta-mahdollisuus tuotti Metropolialle vuonna 2018 kaksi miljoonaa euroa.

Erkki Melartin -seura ry onnittelee lämpimästi puheenjohtajaansa tämän kunnianosoituksen johdosta!

(Kuva Teemu Hartikainen)

Per speculum in enigmatae, op. 93

Fennica Gehrman on julkaissut Erkki Melartinin kuusiosaisen pianosarjan Per speculum in enigmatae, op. 93 (ISMN 979-0-55011-630-6). Puhtaaksikirjoituksen on tehnyt Jani Kyllönen, esittelytekstin sarjan kantaesittänyt pianisti Niklas Pokki ja kirjastonhoitaja Heikki Poroila. Esipuheen käännöksen on tehnyt Susan Sinisalo.

Erkki Melartin -seuralla on nyt oma logo

Erkki Melartin -seuran hallituksessa on jo pidempään pohdittu oman logon tarvetta. Alkuvuodesta 2020 tartuttiin lopulta toimeen. Graafikoksi valittiin Metropoliassa opiskeleva Juho Saari, joka sai toimeksiantoa varten vanhoja kuvia, nuotinkansia ja tukun toiveita.

Hallitus päätyi lähes yksimielisesti oheiseen kuvaan, jonka pohjana on Melartinin oman ex libriksen kuva.