Erkki Melartin

Saimme helmikuun alussa viestin oopperalaulaja Riikka Hakolan poismenosta. Tieto siitä, ettei hallituksemme pitkäaikainen ja aktiivinen, aina elämäniloa säteilevä jäsenemme enää ole keskuudessamme, oli järkyttävä! Suremme suuresti menettäessämme hänet ja esitämme lämpimän osanottomme hänen omaisilleen.

Tunsimme Riikan tietysti etäältä hänen laulu-uransa ja oopperarooliensa ansiosta jo aiemminkin, mutta tutustuimme häneen varsinaisesti vuonna 2017 Heinäveden musiikkipäivillä, jonne seura teki kesäretken. Tuolloin hän lauloi Melartinin sävelrunon Marjatta ja Sibeliuksen Luonnottaren solistina Leif Segerstamin johtaessa orkesteria. Olimme lumoutuneita juuri Marjatan esityksestä. Kun juttelimme konsertin jälkeen, Riikka kertoi kokeneensa Melartinin aina läheiseksi säveltäjäksi ja tämän laulumusiikin sopivan jollain hyvien erikoisella tavalla juuri hänen äänelleen. Kirjoitinkin hänelle joitain päiviä myöhemmin: ”Olin konsertin jälkeen monta päivää aivan huumaantuneena. Luonnotar oli hieno, mutta Marjatta sopi sinulle kyllä aivan täydellisesti!”

Tämän Heinäveden kohtaamisemme jälkeen Riikka liittyi Melartin-seuraan ja tuli hallitukseen vuoden 2018 alussa. Keskustelimme usein Melartinin musiikista ja ideoimme yhdessä esimerkiksi Aino Acktén vuonna 1915 pitämän Melartin-konsertin ohjelmiston esittämistä uudelleen lähes samanlaisena. Myös Marjatan esittäminen ulkomailla oli yksi Riikan aivan keskeisin tavoite, joka ei kuitenkaan enää tässä elämässä toteutunut.

Jätämme Riikalla hyvästit haikein mielin tämän Melartinin Otto Mannisen runoon Päin kaunista kaukorantaa säveltämän ja Aino Acktén juuri puheena olleessa konsertissa esittämän laulun alkutahtien myötä:

”Päin kaunista kaukorantaa liiteli lintu vapaa: ”En tahdo kahletta kantaa. Hei, kuka kiinni tapaa?” Liiteli neidon mieli kuin lintunen vailla paulaa: ”On ihana ilman pieli, sen laajat on linnat laulaa.”

Tuire Ranta-Meyer

• Riikka Hakolan äänitteitä ja videoita on kerätty hänen verkkosivuille www.riikkahakola.com/media/recordings/ ja www.riikkahakola.com/media/videos/. Tietoturvasyistä ei suora linkki ole teknisesti mahdollinen, mutta noilla osoitteilla pääsee perille.

Sopraano Tiia Maria Saari ja harpputaiteilija Katri Tikka esittävät Erkki Melartinin yksinlauluja ja Lilly Kajanus-Blennerin soolokappaleita harpulle perjantaina 3.11.2023 klo 19 Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Liput 15/10 euroa.

Konsertissa kuullaan sekä Melartinin tunnetuimpia lauluja sekä harvinaisia helmiä Eino Leinon, Otto Mannisen, Eeva Satakunnan, Aune Krohnin, J. L. Runebergin ja Ilmari Kiannon teksteihin. Laulujen välissä kuullaan todellisia harvinaisuuksia eli Lilly Kajanus-Blennerin sooloharpulle säveltämiä kappaleita.

Ohjelma: Päin kaunista kaukorantaa, op. 20, nro 2 – Minä metsän polkuja kuljen, op. 4, nro 1 – Largo (Lilly Kajanus-Blenner) – Fågeln, op. 172, nro 3 – Sirkan häämatka, op. 15, nro 2 – Impromptu (Lilly Kajanus-Blenner) – Pellavan kitkijä, op. 15, nro 3 – Rannalle nukkunut, op. 19, nro 3 – Kaipaava, op. 130, nro 1 – Chanson triste (Lilly Kajanus-Blenner) – Punakylkiset omenat, op. 139, nro 2 – Sydänmaan lammella, op. 20, nro 3 – Berceuse (Lilly Kajanus-Blenner) – Christkindleins Wiegenlied, op. 42, nro 2.

Melartin-seuran hallituksen jäsen Outi Paananen on koonnut ja toimittanut mielenkiintoisen ohjelman otsikolla Käkisalmen kosmopoliittiset ystävät Ture Are ja Erkki Melartin. Se on kuunneltavissa Yleisradion Areenassa 29.9.2024 asti. Ohjelmassa on vanhoja radiohaastatteluita ja musiikkinumeroita, joissa kaikissa Ture Ara, Melartinin suojatti ja läheinen ystävä on pääroolissa. Historiallisen osuuden lisäksi ohjelmassa kuullan Melartin-seuran puheenjohtajan Tuire Ranta-Meyerin kertovan Aran ja Melartinin keskinäisestä suhteesta. Ranta-Meyer on kirjoittamassa elämäkertaa Melartinista ja hän tuntee tämän elämänvaiheet paremmin kuin kukaan muu. Vahva kuuntelusuositus!

Wieniläinen kustantamo Universal Edition on julkaissut säveltäjä Luukas Hiltusen sovituksen jousikvartetille Erkki Melartinin Juhlamarssista musiikista näytelmään Prinsessa Ruusunen, op. 22. Nuottimateriaali on tilattavissa painettuna ja digitaalisena, partituuri ja soittajien nuottimateriaalit erikseen.

Melartin-seuran jäsen Luukas Hiltunen kuvailee itse sovitustaan näin:

”Erkki Melartinin omaperäinen ja puhutteleva musiikki on jäänyt yleisesti ottaen valitettavan vähälle huomiolle, vaikka kiinnostus onkin ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kasvavaa ja mahdollisuudet säveltäjän musiikin esittämiseen parantuneet (viittaan ennen muuta Erkki Melartin -seuran puhtaaksikirjoitushankkeisiin). Ajatus sovituksen laatimisesta jousikvartetille Melartinin Juhlamarssista näytelmämusiikista Prinsessa Ruusunen syntyi juuri näistä lähtökohdista.

Vaikka teos on meillä Suomessa hyvin tunnettu ja suosituin perinteinen häämarssi, on marssin tunnettuus ulkomailla vähäisempää ja nyt julkaistu jousikvartettisovitus onkin paikkaamassa tätä epäkohtaa. Sovitus on tarkoitettu enemmän konserttikäyttöön kuin osaksi vihkiseremonioita, joskin on sovellettavissa juhlatilaisuuksiin sisääntulomusiikiksi tai loppusoitoksi. Sävelsin Melartinin marssia kehystämään alku- ja loppusoitot, joissa myötäilen Melartinin sinfonioista ja viulukonsertosta paikallistettavaa leikkisyyttä ja virtuoottisuutta. Säveltämäni jaksot sulautuvat kauniisti Melartinin sävelkieleen rikastuttaen ja laajentaen kokonaisuutta, tehden marssista soveltuvamman jousikvartetille sekä konserttikäyttöön”.

Levy-yhtiö Pilfink Records on tehnyt taas kulttuuriteon ja julkaissut yhtyeen The Golden Horns uuden albumin Witches in the Air (JJVCD-258, p2023). Pääosan levyn musiikista ovat tehneet nuoremman polven säveltäjät (Eero Hämeenniemi, Matthew Whittall, Juhani Nuorvala, Juho Kangas ja Kai Nieminen), mutta mukana on myös Erkki Melartinin Pieni kvartetti neljälle cornille, op. 185. Ensin kuullaan jo aiemminkin levytetty Holger Fransmanin tekemä “helpotettu” sovitus G-duurissa, joka soi myös teoksen ensiesityksessä toukokuussa 1936. Levyn helmi on kuitenkin Melartin alkuperäisen version (F-duuri) ensilevytys, jonka nykyajan taiturit Tuomo Eerikäinen, Jukka Harju, Tommi Hyytinen ja Tero Toivanen kauniisti tulkitsevat. Fransmanin version kesto on 5’38, alkuperäisen 6’04.

Erkki Melartin -seura myy levyä hintaan 15 € + postitus, tilaukset sihteerille heikki.poroila@gmail.com.

Suomen kuvataiteen päivänä 10.7.2023 järjestetään Riihimäen taidemuseossa mielenkiintoinen tilaisuus, joka yhdistää kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin ja säveltäjä Erkki Melartinin. Taidehistorian tutkija, FT Mari Tossavaisen luento Ella – Helene Schjerfbeck valottaa taiteilijan elämää uusien kirjelöytöjen avulla. Ennen luetteloa virittäydytään Schjerfbeckin 10.7.1922 pidettyjen 60-vuotispäivien tunnelmiin, kun pianotaiteilija Marja Kalevi soittaa Melartinin kolme Schjerfbeckille omistamaa pianokappaletta opuksesta 98 (Den tysta skogen – Skymning vid ån – I hödjen). 101 vuotta sitten taiteilija kuuli nämä sävellykset ensi kertaa, esittäjinä tohtorinna Adelina Calonius ja maisteri Harry Donner.

Konsertti ja luento pidetään Riihimäen taidemuseossa, Temppelikatu 8, Riihimäki. noin puolen kilometrin päässä rautatieasemalta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Riihimäen Taidemuseon Ystävät Ry. Tervetuloa!

Toisen kerran järjestettävä suomalaisen laulumusiikin festivaali Arabia Kaikuu tarjoaa kesäkuun alussa myös Erkki Melartinin musiikkia. Tämänhetkisten tietojen mukaan Melartinin musiikkia sisältyy ainakin konsertteihin Kesäyökerho (pe 2.6. klo 21, Bistro Bryk, Hämeentie 135A, 00560 Helsinki), Pääskysestä ei päivääkään ma 5.6. klo 13, Arabian kirjasto), Laula se kukkasin (ti 6.6. klo 13, Annalan huvila) ja Omat on saamani sanaset (ti 6.6. klo 18, Berghyddan). Vaikka onhan tarjolla paljon muutakin mielenkiintoista. Lisätietoja löytyy näistä osoitteista https://www.arabiakaikuu.com/, https://www.instagram.com/arabiakaikuu/, https://www.facebook.com/arabiakaikuuliedkollektiivi

Festivaalilla on yli 50 esiintyjää lapsista ammattiopiskelijoihin ja nuorista kilpailumenestyjistä kymmeniä vuosia ammatillista uraa tehneisiin muusikoihin, jotka ovat kaikki Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita, alumneja, opettajia ja ystäviä. Joukossa on myös Melartin-seuran hallituksen jäsen, pianisti Pinja Ukkola.

Konsertteihin on vapaa pääsy, mutta käsiohjelman ostamalla voi tukea suomalaista musiikkikulttuuria!

Melartin-tutkija Tuire Ranta-Meyer pitää kaikille avoimen luentokonsertin perjantaina 14.4.2023 kello 18 alkaen Helsingin työväenopiston juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Luento esittelee säveltäjä Erkki Melartinin elämää ja tuotana. Työväenopiston musiikinopiskelijat esittävät Melartinin teoksia. Tervetuloa!

Ylen toimittaja Eva Tigerstedt on koonnut meille kaikille ohjelman (podcast) Erkki Melartinista ja hänen suositun häämarssinsa historiasta. Ohjelma Melartinin häämarssi – Häähitti kuolemaa uhmaten on kuunneltavissa 29.3.2024 asti eli täyden vuoden.

Erkki Melartin -seura pitää sääntömääräisen kevätkokouksen tiistaina 11.4.2023 klo 18 Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa. Kevätkokousasioiden jälkeen meillä on ilo kuulla Erkki Melartinin sävellys Marjatta, op. 70 pianosäestyksisenä versiona, jollaisena se myös ensi kerran esitettiin Viipurissa 1.11.1914. Teos on omistettu Aino Acktélle, joka lauloi ensiesityksen säestäjänään Juho Nyyssönen. Aikalaiset pitivät sävellystä outona ja “ultramodernistisena”, mutta Kalevi Aho totesi vuonna 1985, että “Melartinin Marjatta on puhtaimmin impressionistisimpia teoksia koko suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa. Samalla se on tonaalisesti varsin epäsovinnainen ja rohkea.” Tuire Ranta-Meyer ja Jani Kyllönen ovat partituurin esipuheessa eritelleet Marjatan  syntyä. Erkki Melartin -seura on julkaissut sävellyksen editoidun partituurin molemmista versioista: orkesteri  ja  piano.

Marjatan tulkitsevat kevätkokouksen osanottajille nuoren polven taitajat, sopraano Sanna Korpi (kuva Arttu Haimi) ja pianisti Pinja Ukkola (kuva Ilari Kauppi).

Eikä tuossa vielä kaikki! Heti seuran kokouksen jälkeen kello 19.00 alkaa Akatemian konserttisalissa Kamarimusiikkiviikon 1. konsertti, jonka ohjelmassa kuullaan Darius Milhaud’n Suite, op. 157b (1936), Igor Stravinskyn sarja musiikista melodraamaan L’histoire du soldat (1919), Aram Hatšaturjanin Trio viululle, klarinetille ja pianolle (1932) sekä lopuksi Ludwig van Beethovenin Jousikvartetto nro 9, op. 59, C-duuri (1806).

Konserttiin on vapaa pääsy, joten myöskin ne, jotka eivät tule kevätkokoukseen, ovat tervetulleita nauttimaan Akatemian oppilaiden korkeatasoisista esityksistä!