Melartinin jousikvartetto nro 4, op. 62 Helsinki Chamber Music Festival 4.7.2018

Keskiviikkona 4.7.2018 Kansalliskirjaston Kupolisalissa klo 19 Helsinki Chamber Music Festivalin ohjelmistoon kuuluva konsertti “Ravel / Melartin 1875-1937”, jossa kuulla ikätovereita Maurice Ravelia ja Erkki Melartinia. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

  • Maurice Ravel: Jeaux d’eau   Danor Quinteros, piano
  • Erkki Melartin: Jousikvartetto nro 4 F-duuri, op. 62  – Linda Bärlund, viulu, Siljamari Heikinheimo, viulu, Adam Newman, alttoviulu ja Alexandre Castro-Balbi, sello
  • Maurice Ravel: Pianotrio a-molli, M. 67  –  Marie Radauer-Plank, viulu, Jaani Helander, sello ja Danor Quinteros, piano

Melartin-seura Lohjan lauluakatemian konsertissa

Melartin-seura kesäkonsertin tunnelmissa Siuntion kirkossa

Melartin-seuran edustajat Heikki Poroila (puuttuu kuvasta), Tuire Ranta-Meyer ja Kitti Saalonen tekivät ihanan kesäsään vallitessa retken 7.6. Siuntioon. Sen keskiaikaisessa harmaakivikirkossa esitettiin Erkki Melartinin viimeisimpiin sävellystöihin lukeutuva käyrätorvikvartetto op. 185.

Teoksen esittivät kerrassaan vaikuttavasti cornistit Jouni Suuronen (Tampere Filharmonia), Pasi Pihlaja (Tapiola Sinfonietta), Tommi Hyytinen (RSO ja SibA) ja Timo Ronkainen (SibA). He soittivat sen vaativasta alkuperäisestä sävellajista F-duurista (soiva B-duuri). Näin maalikuussa 1936, vain vajaa vuosi ennen säveltäjän kuolemaa valmistunut teos soi pitkälti tummana ja resignoituneena, ikään kuin yhtenä Melartinin musiikillisista testamenteista.

 

Esiintyjät vasemmalta lukien: Tommi Hyytinen, Timo Ronkainen, Pasi Pihlaja ja Jouni Suuronen.

 

 

Tätä Pientä kvartettia 4 cornille ei ole tätä enää vuosiin ennen Siuntion konserttia esitetty Melartinin alkuperäisen käsikirjoituksen mukaisesti. Suomalaisen käyrätorvensoiton isä Holger Fransman muokkasi sitä 1950-luvun lopulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavan tekemällä muutoksia ja nostamalla sävellajia yhdellä sävelaskeleella (soivaan C-duuriin). Tämä Fransmanin muokkaama versio on ollut suosittu, mutta Siuntion kirkossa kuultiin Johanna Erängön käsikirjoituksesta editoima alkuperäisversio.

Esitys ei ennakkotiedoista poiketen kuitenkaan ollut alkuperäisen version kantaesitys, sillä se esitettiin 27.5.1936 Helsingin Konservatorion oppilasnäytteissä. Melartin oli vielä tuolloin tämän myöhemmin Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen laitoksen johtaja. Hänen virkatehtäviinsä kuului osallistua kevätnäytteisiin, joten hän on kuullut itse teoksen silloin mitä todennäköisimmin. Lisäksi Melartinin arkistosta on löytynyt tieto, jonka mukaan säveltäjä itse harjoitutti teosta huhtikuussa 1936 yhdessä Fransmanin kanssa ja oli hyvin tyytyväinen tämän oppilaisiin. Sekä kevätnäytteissä että myöhemmin Melartinin viimeisenä syntymäpäivänä 7.2.1937 radioidussa esityksessä teoksen esitti kaksinkertainen käyrätorvikvartetti (osittain eri kokoonpanoilla). Heikki Poroilan (2016) teosluettelossa kuvaama muistitieto pitää todennäköisesti paikkansa, joskin tiedonantajana oletettavasti toiminut Holger Fransman on vuosien saatossa selvästi unohtanut yksityis- ja ajankohtia.

Siuntion konsertin pianistina toimi Melartin-seuran aktiivinen jäsen Pami Karvonen, joka on toteuttamassa nimikkosäveltäjämme koko laulutuotannon kattavaa konserttisarjaa ensi vuonna. Tilaisuuden päätti lämminhenkinen keskustelu, jonka juonsi lauluakatemian taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Juha Uusitalo. Melartinin teos, sen eri versiot ja alkuperäisversion luonne puhututtivat sekä soittajia että yleisöä.

 

Keskustelutilaisuuden Juha Suurosen, Timo Ronkaisen, Pasi Pihlajan ja Tommi Hyytiäisen kanssa juonsi oopperalaulaja Juha Uusitalo (keskellä).

Melartinin op. 185 Siuntion kirkossa to 7.6.2018 klo 19 alkuperäisversiona

Torstaina 7.6.2018 klo 19 on Siuntion kirkossa tarjolla konsertti, jossa kuullaan Erkki Melartinin maaliskuussa 1936 säveltämän käyrätorvikvarteton op. 185 alkuperäinen versio maailman kantaesityksenä. Teoksen esittävät Jouni Suuronen, Pasi Pihlaja, Tommi Hyytinen ja Timo Ronkainen. Lisätietoja Lauluakatemian konserteista löytyy akatemian verkkosivuilta.

Kvartettoa ei ole aikaisemmin kuultu aivan säveltäjän tarkoittamassa muodossa (soiva B-duuri, nuotissa F-duuri), koska Holger Fransman muokkasi sitä 1936, 1960-luvulla ja vielä 1990-luvulla helpommin soitettavaksi mm. muuttamalla sävellajin soivaan C-duuriin. Nyt on Johanna Eränkö toimittanut Melartinin käsikirjoituksesta esityslaitoksen, joka Siuntion kirkossa siis kuullaan.

Teoksen ainoan levytyksen (Maestro del corno, JASE0024, p1995) liiteaineistossa on tuntemattoman kirjoittajan todennäköisesti Holger Fransmanilta peräisin oleva kertomus sävellykset synnystä: “Syksyllä 1936 Melartin tavatessaan Fransmanin valitti, että käyrätorvia saa kuulla radiossa aikaisempaa harvemmin. Fransman syytti materiaalin puutetta ja arveli Melartinin voivan auttaa asiassa. Yllättäen tämä ryhtyikin toimeen ja tuloksena oli ’Pieni kvartetto 4 käyrätorvelle’, jonka Fransmanin kokoama kaksinkertainen kvartetti esitti radiossa säveltäjän syntymäpäivänä 7.2.1937. Melartin kuunteli esityksen sairasvuoteellaan ja kuoli viikkoa myöhemmin 14.2.1937. Säveltäjän sisar toi professori Fransmanille vainajan kuolinvuoteeltaan lähettämät kiitokset esityksestä.”

Tämä sinänsä viehättävä kertomus ei kaikilta osiltaan sovi yhteen tunnettujen tosiasioiden kanssa. Käsikirjoitusaineiston päiväyksistä ja ensiesityksen ajankohdasta tiedetään, että Melartin sävelsi kvarteton jo keväällä 1936, ei vasta syksyllä. Mitään dokumentteja siitä, että kyseessä olisi ollut Fransmanin tilaus, ei ole löytynyt, mutta toki hän on voinut pyynnön henkilökohtaisesti esittää.  Radion esitys ei myöskään ollut ensimmäinen julkinen esitys, joskaan konservatorion kevätnäyte ei tietenkään tavoittanut kovin suuria ihmisjoukkoja. Fransmanin on kuitenkin täytynyt tietää keväisestä esityksestä, koska soittajat olivat hänen omia oppilaitaan. Todennäköisesti myös Melartin on tästä ensiesityksestä kuullut, vaikka ei enää ollutkaan oppilaitoksen rehtori. (Lähde: Heikki Poroila: Erkki Melartinin teosluettelo 2016).

Erkki Melartin -seura ry:n rekisteriseloste

EU:n tietosuoja-asetuksen velvoittama ilmoitus (rekisteriseloste) Erkki Melartin -seura ry:n jäsenille 24.5.2018

Erkki Melartin -seura ry:n jäsenet liitetään kahteen yksinkertaiseen tietokantaan. Seuran sihteeri pitää yllä Word-muotoista jäsenluetteloa, jossa on jäsenen nimi, postitusosoite sekä tieto vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta. Seuran jäsensihteeri pitää yllä myös sähköistä postituslistaa, johon liitetään jokainen uusi jäsen, jolla on sähköpostiosoite. Sähköpostilistalla on jäsenestä vain nimi ja sähköpostiosoite. Jäsen, joka ei ole antanut seuralle toimivaa sähköpostiosoitetta, on mukana vain jäsenluettelossa.

Erkki Melartin -seura ei luovuta tai myy jäsenistön yhteystietoja ulkopuolisille tahoille. Osoitetietoja käytetään vain seuran tiedotuksessa ja jäsenmaksujen keräämisessä. Erkki Melartin -seura ei julkaise mitään jäsenistöön liittyviä tietoja verkkosivuillaan (http://erkkimelartin.fi/em/).

Jos haluat jatkossakin saada Erkki Melartin -seuran tiedotteet sähköisesti, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos et halua saada Erkki Melartin -seuran tiedotteita postituslistan kautta, ilmoita siitä jäsensihteerille (heikki.poroila@gmail.com). Muista myös ilmoittaa muuttunut yhteystietosi.

Pro Musica Säätiön tunnustuspalkinto Heikki Poroilalle

Tamperelainen Pro Musica Säätiö on 12.5.2018 jakanut viisi tunnustuspalkintoa taidemusiikin hyväksi tehdystä työstä. Tänä vuonna palkinnon saivat huilutaiteilija Petri Alanko, laulutaiteilija Jorma Hynninen,  oboetaiteilija Päivi Kärkäs, säveltäjä Tapio Nevanlinna ja musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila, joka on myös Erkki Melartin -seuran sihteeri ja taloudenhoitaja.

Poroila sai palkinnon musiikkitiedon perustutkimuksen hyväksi tekemästään työstä. Hän on koonnut ja julkaissut mm. kolmen suomalaisen säveltäjän teosluettelot: Oskar Merikanto (1994, uudistettu laitos tulossa 2018), Selim Palmgren (2014) ja Erkki Melartin (2016). Vuonna 1991 Poroila julkaisi ensimmäisen suomenkielisen Wolfgang Amadeus Mozartin koko sävellystuotannon esittelevän oppaan Mozartin sävellykset. Myös siitä on lähivuosina tulossa uudistettu laitos.

Godbitar ur Melartins digra sångproduktion – Melartin-levylle hyvä arvio Hufvudstadsbladetissa

Toimittaja Anna Pulkkis on esitellyt marraskuussa ilmestyneen levymme Erkki Melartin: Songs to Swedish texts Hufvudstadsbladetissa 6.2.2018. Koko tekstin lukeminen edellyttää rekisteröitymistä, mutta siinä ei mene kauan ja se on maksutonta.

Arviossaan Pulkkis mainostaa seuramme aktiivisuutta ja muistuttaa, että levyllä on vain pieni osa Melartinin ruotsinkielisestä laulutuotannosta: “Melartins livsverk vårdas av det synnerligen aktiva Melartinsällskapet. Sällskapet står bakom den nya skivan som innehåller Melartins sånger till svenska texter, 22 stycken som dock utgör bara en bråkdel av det totala antalet som är över 200. De flesta är inspelade för första gången.”

Myös levyn taiteilijat saavat kehuja: “Hedvig Pauligs ädelt klangfulla sopranröst kommer till sin rätt, och Ilmo Ranta spelar med all önskvärd klarhet och inlevelse.

Muistutamme mahdollisuudesta ostaa tämä hieno levy Melartin-seuran kautta edulliseen hintaan 15 euroa. Tilaukset osoitteella heikki.poroila@gmail.com.

Traumgesicht-levy 10 parhaan kotimaisen listalla

Från Bach till Hausjärvi Beat, Sanni till Simons, Melartin till Mopo och Atomirotta till Utopianisti. HBL:s kritiker listar årets bästa inhemska album. Lyssna och rösta!

Tasan vuosi sitten HBL:n musiikkikriitikko Wilhelm Kvist nosti Hannu Linnun ja RSO:n levytyksen Melartinin Traumgesichtista, Marjatasta ja Sinisestä helmestä 10 parhaan kotimaisen levyn listalle. Levyn aikaansamisessa seuran puuhahenkilöillä oli merkittävä rooli.

Helsingin konservatoriossa tehtiin Melartin-historiaa

Suomalaisen musiikin juhlaa -festivaali 17.11.2017 Helsingin konservatorion konserttisalissa oli myös Erkki Melartinin elämäntyön juhlaa. Tuomas Rousin johtaman Helsinki Concordian konsertissa esitettiin nimikkosäveltäjämme 2. sinfonia (e-molli) ensimmäistä kertaa 112 vuoteen. Tämän teoksen kantaesitys oli 1. päivänä helmikuuta 1905 yliopiston juhlasalissa. Menestyksekkään konsertin jälkeen teosta ei kuitenkaan ole esitetty kertaakaan ennen Rousin ja Helsinki Concordian kulttuuritekoa.

 

Suomi100-vuoden kunniaksi järjestetyn konsertin nimenä oli ”Itsenäisyyden alkulähteillä”. Melartinin teoksen kohdalla otsikko oli enemmän kuin osuva. Se oli syntynyt routavuosien ilmapiirissä, jolloin maamme kohtalo oli veitsen terällä. Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikko Alarik Uggla näkikin sinfoniassa ”sävelellisen ilmaisun niille tunteille ja tunnelmille, jotka kyseisenä aikana liikkuivat jokaisen kansalaisen mielissä”. Hänen mukaansa säveltäjä kuljetti sävelmassoja varmoin käsin taistelujen, koettelemusten ja piinan kautta valkenevaan aamun sarastukseen”.

Mielenkiintoiseksi ja antoisaksi teokseksi, ”avaruusseikkailuksi” tai ”tähtien sodaksi” teosta kuvasi orkesterin konserttimestari Klaara Pyrhönen nyt marraskuussa 2017, kun konkreettinen yhteys ajankohdan uhkaavaan tilanteeseen on kauan sitten unohtunut, mutta taistelun kuohunta on edelleen aistittavissa. Kapellimestari Tuomas Rousi piti teosta todella kiinnostavana ja halusi muutenkin esittää Melartinin orkesterimusiikkia jatkossa.

Melartin-seuran puheenjohtaja puolestaan kiittää Rousia ja Helsinki Concordiaa erittäin tasokkaasta esityksestä sekä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta kuulla tätä harvinaisuutta elävänä ja innostuneena esityksenä. Harmillisesti 2. sinfonian puhtaaksikirjoitus ei aivan valmistunut konserttiin, vaan teos soitettiin käsikirjoitusmateriaalista. Nyt itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan aattona sinfonian partituuri on juuri saatu valmiiksi editoitua ja se houkuttelee toivottavasti useita esityksiä tälle Melartinin nuoruudenteokselle.