Erkki Melartin

Käkisalmi-museo yhteistyössä Melartin-seuran puheenjohtajan kanssa toi kesäkaudeksi 2026 laajan näyttelyn Heinolaan. Musiikkiopiston korkeassa, kaakeliuunein varustetussa suuressa salissa esiteltiin monipuolisesti Erkki Melartinin elämää ja tuotantoa. Erityisen sijan saivat maalaukset, joita oli esillä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Näyttely ”Erkki Melartin – Käkisalmesta kohti korkeuksia” avasi näkökulmia Käkisalmen maalaiskunnassa syntyneen säveltäjän elämään 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Melartin esiteltiin paitsi säveltäjänä myös kapellimestarina, opettajana ja Sibelius-Akatemian rehtorina, joka vaikutti merkittävästi suomalaiseen musiikkielämään ja -opetukseen.

Kuva 1: Seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer piti avajaispuheen näyttelyn avajaisissa 6.6.2026. Hän esitteli näyttelyä avajaisten jälkeen ja uudelleen lauantaina 11. heinäkuuta 2026.

Kokonaisuus esitteli autenttista Melartinille kuulunutta aineistoa yksityiskokoelmista. Esillä on maalausten lisäksi muun muassa valokuvia, nuotinkansia, aforismikokoelmien eri painoksia sekä henkilökohtaisia esineitä ja maalauksia. Näyttelyyn on rakennettu myös Melartinin Pukinmäen huvilan kirjastonurkkaus, ja mukana oli kopioina kaksi taiteilija Kaarlo Atran maalaamaa muotokuvaa Melartinista. Lisäksi näyttelyvieraat saivat nähdä kaksi säveltäjän maalausta Ampialan kartanosta. Näyttelyaineiston ja suuren Melartin-nurkkauksen kuljetuksesta Heinolaan vastasivat Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen ja muut säätiön talkoohenkiset avainhenkilöt. Esillepanon oli suunnitellut amanuenssi Petra Suonperä. Myös Heinolan museoiden entisenä johtajana tunnettu Kari-Paavo Kokki oli mukana antamassa asiantuntemustaan näyttelyn suunnitteluun.

Kuva 2. 1800-luvun lopun vanhassa koulurakennuksessa toimiva Heinolan musiikkiopisto tarjosi upeat puitteet näyttelylle.

Melartinin kotiseuturakkaus nousi näyttelyssä vahvasti esiin. Käkisalmen maisemat – metsälammet, tähtitaivas ja tutut paikat kuten Ostamojärvi – toimivat säveltäjälle ehtymättömänä inspiraation lähteenä. Hänellä oli kuitenkin myös merkittävät kansainväliset verkostot. Kielitaitoisena ja ulospäinsuuntautuvana hän oli kuin kala vedessä ulkomailla, niin Euroopan maissa kuin loistoristeilijä Gripsholmin matkassa Egyptiin, Intiaan, Afrikkaan ja Palestiinan niemimaalle.

Näyttelyn yhteydessä oli mahdollisuus perehtyä Metropolia-ammattikorkeakoulun toteuttamaan Erkki Melartinin elämästä kertovaan 16 minuutin mittaiseen dokumenttiin. Siinä seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer kertoo ja varapuheenjohtaja Jani Kyllönen, oopperalaulaja Jaakko Kortekangas sekä musiikintutkija Sakari Ylivuori keskustelevat säveltäjästä, hänen musiikistaan ja elämänkohtalostaan.

Melartinin omat sanat kuvaavat hänen suhdettaan työhön ja maailmaan: “Aivan ihanaa kun voi näin kokonaan uppoutua työhönsä, unohtaa kaiken ja leijailla korkealla korkealla.”

Erkki Melartin -seura esittää suuret kiitokset Käkisalmi-säätiölle ja -museolle. Näyttely kutsui kävijät ainutlaatuisella tavalla samaan maailmaan – kokemaan säveltäjän elämän, musiikin ja suuren humanistin henkisen perinnön.

Käkisalmi-museon tiedotteeseen voi tutustua tästä. Itä-Häme-lehden juttu ”Käkisalmi-​museo avaa Erkki Melartinille omistetun näyttelyn” voi lukea maksumuurin takana olevasta linkistä  tai täältä.

Tutkija ja pianotaiteilija Henrik Järvi on kirjoittanut laajan ja punnitun arvion sopraano Minna-Leena Lahden ja pianisti Matti Pohjoisahon 15.-16.7.2026 Kokkolan pääkirjastossa pitämästä konsertista Kaksi kattausta suomalaisia yksinlauluja, joissa pääroolissa olivat Erkki Melartinin yksinlaulut. Järvi kuvaa kiintoisasti, kuinka 1900-luvun alun runoilijat hyödynsivät myös kansanperinnettä, jonka taidemusiikin säveltäjät sitten siirsivät taiteen kielelle – vain havaitakseen, että monista näistä lauluista tuli jälleen elävää kansanperinnettä ja laulukirjojen suosittua antia. Malliesimerkkinä Järvellä on Larin-Kyöstin runo Oravan jäljillä, josta Melartin sävelsi erään suosituimmista yksinlauluistaan.

“Kokonaisuutena Lahden ja Pohjoisahon kesäinen konsertti teki näkyväksi sen, etteivät Melartinin yksinlaulut ole musiikinhistorian kiinnostavia sivupolkuja, vaan suomalaisen laulukulttuurin keskeistä ydintä. Niiden runollinen ilmaisu, hienostunut sävelkieli ja poikkeuksellisen rikas esityshistoria antavat vahvan perusteen niiden palauttamiselle näkyväksi osaksi suomalaista konserttiohjelmistoa.” (Henrik Järvi, 19.7.2026 Amfion)

Erkki Melartinin vuosina 1903-1908 säveltämä sinfoninen runo Siikajoki, op. 28, on nyt julkaistu Melartin-seuran partituurisarjassa nuottigraafikko Jani Kyllösen puhtaaksikirjoittamana ja toimittamana editiona.

Siikajoki tilattiin Melartinilta Johan Ludvig Runebergin 100-vuotissyntymäpäiväksi. Teoksen alaotsikkona on “Symfonisk dikt ur ‘Fänrik Ståhls sägner'”. Teoksen ensiesitys oli Yliopiston juhlasalissa 24.3.1904. Filharmonisen seuran orkesteria johti Robert Kajanus.Teos otettiin hyvin vastaan, mutta säveltäjä itse ei ollut siihen aivan tyytyväinen ja uudisti teosta sekä 1905 ja 1908. FT Tuire Ranta-Meyer on eritellyt teoksen rakennetta ja vastaanottoa perusteellisesti lisensiaatintutkimuksessaan Ei päivääkään ilman kynänpiirtoa (Jyväskylän yliopiston musiikin laitos 2003, ss. 87-88).

Partituurin saa kopioida ei-kaupalliseen käyttöön maksutta. Teoksen orkesterimateriaali tulee olemaan saatavana Fennica Gehrmanin kautta.

Koe odotus ja nuoren rakkauden kaari Limingassa, Oulussa ja Keminmaalla osana OULU 26 kulttuuripääkaupunkivuotta. Den väntande själen -konsertissa monikulttuurinen suomalaisuus ja suomenruotsalaisuus sulautuu eurooppalaisiin vaikutteisiin Edith Södergranin runojen, nykymusiikin, rakastettujen klassikoiden ja historian naisten musiikin kautta. Konsertissa kuullaan mm. Erkki Melartinin, Pehr Henrik Nordgrenin, Cecilia Damströmin, Jean Sibeliuksen sekä Laura Netzelin lied- ja pianomusiikkia. Konsertissa esiintyvät Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta valmistuneet koloratuurisopraano Maija Rautasuo ja pianisti Pinja Ukkola. Rautasuo ja Ukkola ovat esiintyneet aktiivisesti ympäri Suomea festivaaleilla ja musiikkipäivillä, joista mainittakoon Suomalaisen laulumusiikin festivaali Arabia Kaikuu, Valkealan Elovalkeat ja Hailuodon musiikkipäivät.

Pe 22.5. klo18 Heikki Sarvela-sali, Liminka Su 24.5. klo 14 Pohjanrannan juhlahuoneisto, Keminmaa  La 6.6. klo 16 Oulun Lyseon juhlasali, Oulu Tarkempia tietoja täältä!

Perjantaina 22.5.2026 klo 18 Lauttasaaren kirkossa

Suomen Laulun kevätkonsertti käsittelee henkistymisen ja sielullisen heräämisen teemoja. Konsertin rungon ja suurimman teoksen muodostaa Erkki Melartinin (1875–1937) sarja Sju mystiska botpsalmer, op. 182 (Seitsemän mystistä katumuspsalmia) 1920-luvun alusta, runoilija Nino Runebergin teksteihin ja muistolle sävelletty kokonaisuus. Niin Melartinilla kuin Runebergillakin oli yhteyksiä 1900-luvun alkupuolella jalansijaa saaneeseen teosofiseen liikkeeseen, ja laulut on otsikoitu vapaamuurareiden seitsemän henkisen hyveen mukaan. Armas Launiksen (1884–1959) kolme psalmia rytmittävät ja kommentoivat Runebergin tekstejä. Launiksen teokset sijoittuvat 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, ja niiden sävelkieli on voimakkaan omaleimaista ja ekspressionistista ajankohtaan ja säveltäjän nuoreen ikään nähden.

Henkistymisen teemojen äärellä ollaan myös konsertin alun ja lopun teoksissa. Konsertin alussa kuultavan Arvo Pärtin (1935) Salve Regina kutsuu kuulijansa laskeutumaan meditatiiviseen olotilaan ikivanhan Maria-aiheisen tekstin pariin. Konsertin päättävän laulun Ich bin der Welt abhanden gekommen on Gustav Mahler (1860–1911) säveltänyt Friedrich Rückertin tekstiin. Runoilija irtautuu taiteessaan maailmasta, kohoaa siitä säkeittensä siivillä ja löytää taivaansa laulun ja rakkauden ääreltä.

Liput 25/20/8 Lippu.fi, kuorolaisilta ja ovelta tuntia ennen konserttia. suomenlaulu.fi

Seuramme sääntömääräinen kevätkokous järjestetään tänä vuonna tiistaina 28.4.2026 klo 18 Tuire Ranta-Meyerin kotona (Tehtaankatu 11 B 17). Kokouskutsu on lähetetty kaikille jäsenille jäsenkirjeen yhteydessä.

Säveltäjä Luukas Hiltusen kaksi sovitusta Erkki Melartinin oopperasta Aino (Ainon aaria koivulle ja Väinön soitto) pianotriolle sekä originaalisävellys Marjatta viululle, alttoviululle, pianolle ja kanteleelle kuultiin konsertissa 6.3.2026. Nyt nämä maailmanensiesitykset ovat kuunneltavissa myös YouTube-kanavan kautta. Teosten esittäjinä ovat viulutaiteilija Emi Otogao (Japani), alttoviulutaiteilija Gregor Hrabar (Slovenia, Saksa), pianotaiteilija Marie-Therésè Zahnlecker (Saksa) sekä helsinkiläinen kanteletaiteilija Iida-Maria Kuronen.

Melartin: Ainon aaria koivulle ja Väinön soitto Hiltunen: Marjatta

Musiikkitalon Paavo-salissa lauantaina 9.5.2026 klo 18 KIC/K Ensemble suomalaisen nykymusiikki kohtaa Erkki Melartinin musiikin. Esiintyjinä pianisti Maija Parko, sopraanot Mari Palo & Kaisa Ranta sekä viulisti Annemarie Åström. Konsertti järjestetään Musiikkitalon säätiön ja Wihurin rahaston tuella. 

Konsertin ohjelmassa Minna Leinonen (s. 1977): Vesileima, melodraama (2015) Perustuu Juhani Ahon teokseen “Yksin” / Kaisa Ranta ja Maija Parko. – Erkki Melartin (1875–1937): Yksinäisyys Op. 52 / Maija Parko. – Elfrida Andrée (1841–1929): Svanen / Kaisa Ranta, Maija Parko & Annemarie Åström. – Minna Leinonen: Endangered (2022) / Annemarie Åström & Maija Parko. – Kaija Saariaho (1952–2023): Nocturne (1994) / Annemarie Åström. – Erkki Melartin: Nocturne Op. 64/1 / Annemarie Åström ja Maija Parko. – Kaija Saariaho: Changing Light (2002) / Mari Palo ja Annemarie Åström. Lotta Wennäkoski (s. 1970): Valo joka (2016) / Kaisa Ranta ja Annemarie Åström. Erkki Melartin (1875–1937): Tagore-laulut, op. 105 / Mari Palo, Annemarie Åström ja Maija Parko.

Lisätietoja https://musiikkitalo.fi/konsertit-ja-tapahtumat/kic-k-ensemble-valoisia-kuvia-9-5-2026

Säveltäjä Luukas Hiltusen Kalevala-teemainen sävellyskonsertti Kalevala soi – The Kalevala resounds Lauttasaaren kirkossa pe 6.3.2026 oli hieno tilaisuus kuulla sekä Erkki Melartinia että Hiltusta. Ohjelmassa oli ensin kaksi Hiltusen sovitusta Erkki Melartinin oopperasta Aino (Ainon aaria koivulle ja Väinön soitto) pianotriolle sekä Marjatta viululle, alttoviululle, pianolle ja kanteleelle (kantele vain viimeisessä osassa viulun ja alttoviulun kanssa). Kaikki teokset kuultiin maailman kantaesityksinä. Teosten esittäjinä olivat viulutaiteilija Emi Otogao (Japani), alttoviulutaiteilija Gregor Hrabar (Slovenia, Saksa), pianotaiteilija Marie-Therésè Zahnlecker (Saksa) sekä helsinkiläinen kanteletaiteilija Iida-Maria Kuronen.

Säveltäjä on myös kirjoittanut teoksestaan Marjatta esittelyn, joka on julkaistu Kalevalaseuran verkkosivuilla. Sen avulla teoksen jo kuulleet voivat tutustua siihen toisesta näkökulmasta. Mainittakoon, että Kalevalaseura-säätiön apuraha mahdollisti teoksen kantaesityksen.

Teksti ja kuvat Heikki Poroila

Erkki Melartinin “pienoisoopperan” Minä uskon uusintaesitys on tarjolla niille, jotka eivät päässeet 10.1.2026 olleeseen ensiesitykseen. Esitys sisältyy Ruusu-Ristin Pääsiäismatineaan pääsiäissunnuntaina 5.4.2026 klo 12.00 Ruusu-Ristin Temppelissä Merimiehenkatu 31 Helsingissä. Pääsymaksu 15 euroa, ennakkoon ilmoittautumista ei tarvita.

Dramatisoitu konsertti MINÄ USKON pohjautuu Melartinin matkakirjeisiin MS Gripsholmin risteilyltä vuonna 1934. Tämä yllättävä matka Lähi-Itään ruotsalaisella luksusaluksella oli Melartinille unelmien täyttymys, jonka hän jakoi matkakirjeinä Uusi Suomi –päivälehteen. Konsertissa luetaan katkelmia matkakirjeistä, jotka julkaistiin uudelleen kokoelmana Omilla silmilläni eli Laiska Mies matkustaa päiväntasaajalle (toim. Heikki Poroila, julkaisija Erkki Melartin -seura ry).

Konsertin musiikki tuo kuultavaksi eri kulttuurien sekä musiikin ja teosofian yhtymäkohtia Melartinin tuotannossa. Näitä tulkitsevat bassobaritoni Sakari Topi (Erkki Melartin) , koloratuurisopraano Maija Rautasuo (Tähtisilmä), bassobaritoni Henri Jussila (Viisas Mies) sekä pianisti Pinja Ukkola. Konsertissa kuullaan myös Melartinin matkan aikana säveltämä laulu Mount Lavinia. 

Taiteellinen suunnittelu: Pinja Ukkola Lisätietoja Aija Tuukkala, aija.tuukkala@kolumbus.fi